Saint Vincent ja Grenadiinit
578 lajit
Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä.
Maantiede
Saint Vincent ja Grenadiinit sijaitsee Karibianmeren itäosassa, noin 30 km Saint Luciasta lounaaseen ja 160 km Barbadokselta länteen.
Saint Vincent ja Grenadiinit koostuu pääsaari Saint Vincentistä ja Pohjois-Grenadiinien saariryhmästä. Yhteensä valtioon kuuluu on noin 600 saarta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 389 neliökilometriä Saint Vincent on vuoristoinen ja tuliperäinen. Saaren korkein huippu, 1 234-metrinen La Soufrière, on yhä aktiivinen tulivuori. Vuonna 1902 La Soufrièren purkauksessa kuoli 2 000 ihmistä. Saint Vincentin vastakkaiset rannat ovat hyvin erilaiset: tuulenpuoleinen ranta on jyrkkä ja kivikkoinen, kun taas suojan puolella on sileä hiekkaranta pienine poukamineen. Saaren itäosissa on jokia ja tiheää metsää.
Pohjois-Grenadiinit ovat täysin erilaisia kuin valtion suurin asutuskeskus St. Vincent. Suurin osa niistä on korallisaaria. Mustique, Palm Island ja Union Island ovat rikkaiden suosimia lomasaaria, joilla on hienot rannat ja hyvät mahdollisuudet purjehdukseen ja sukeltamiseen.
Saaristolla on pasaatituulten leudontama trooppinen ilmasto. Vuoristoisuus vaikuttaa sademäärään, eniten sataa itärinteillä, 3 800 mm vuodessa. Rannikoilla tyypillinen sademäärä on 1 500–2 000 mm. Kuiva kausi kestää tammikuusta toukokuuhun. Tämä on hurrikaanialuetta, voimakkaat hurrikaanit ovat osuneet saarille vuosina 1780 ja 1898, vähän heikommat 1955 ja 1980.
Vuonna 2010 hurrikaani Vincent aiheutti saarella tuhoja.
Saint Vincentin vuoria peittää rehevä metsä, Grenadiinien kasvillisuus on tyypillisempää korallisaarille. Buccamentinlaakso Layoun itäpuolella on luonnonsuojelualue, jossa elää harvinainen papukaijalaji saintvincentinamatsoni. Bequian vedenalainen eliöstö on tehnyt siitä sukeltajien suosiman kohteen.
Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä.
Maantiede
Saint Vincent ja Grenadiinit sijaitsee Karibianmeren itäosassa, noin 30 km Saint Luciasta lounaaseen ja 160 km Barbadokselta länteen.
Saint Vincent ja Grenadiinit koostuu pääsaari Saint Vincentistä ja Pohjois-Grenadiinien saariryhmästä. Yhteensä valtioon kuuluu on noin 600 saarta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 389 neliökilometriä Saint Vincent on vuoristoinen ja tuliperäinen. Saaren korkein huippu, 1 234-metrinen La Soufrière, on yhä aktiivinen tulivuori. Vuonna 1902 La Soufrièren purkauksessa kuoli 2 000 ihmistä. Saint Vincentin vastakkaiset rannat ovat hyvin erilaiset: tuulenpuoleinen ranta on jyrkkä ja kivikkoinen, kun taas suojan puolella on sileä hiekkaranta pienine poukamineen. Saaren itäosissa on jokia ja tiheää metsää.
Pohjois-Grenadiinit ovat täysin erilaisia kuin valtion suurin asutuskeskus St. Vincent. Suurin osa niistä on korallisaaria. Mustique, Palm Island ja Union Island ovat rikkaiden suosimia lomasaaria, joilla on hienot rannat ja hyvät mahdollisuudet purjehdukseen ja sukeltamiseen.
Saaristolla on pasaatituulten leudontama trooppinen ilmasto. Vuoristoisuus vaikuttaa sademäärään, eniten sataa itärinteillä, 3 800 mm vuodessa. Rannikoilla tyypillinen sademäärä on 1 500–2 000 mm. Kuiva kausi kestää tammikuusta toukokuuhun. Tämä on hurrikaanialuetta, voimakkaat hurrikaanit ovat osuneet saarille vuosina 1780 ja 1898, vähän heikommat 1955 ja 1980.
Vuonna 2010 hurrikaani Vincent aiheutti saarella tuhoja.
Saint Vincentin vuoria peittää rehevä metsä, Grenadiinien kasvillisuus on tyypillisempää korallisaarille. Buccamentinlaakso Layoun itäpuolella on luonnonsuojelualue, jossa elää harvinainen papukaijalaji saintvincentinamatsoni. Bequian vedenalainen eliöstö on tehnyt siitä sukeltajien suosiman kohteen.
