Viheltäjähiirihaukka (Buteo platypterus) on hiirihaukkojen sukuun kuuluva haukkalaji. Sitä tavataan pääasiassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa Pohjois-Amerikassa. Laji on melko pitkäikäinen, sillä se elää keskimäärin 12-vuotiaaksi. Viheltäjähiirihaukka on päiväaktiivinen.
Viheltäjähiirihaukka on pienikokoinen ja ruumiinrakenteeltaan tukeva. Sen siivet ovat leveät ja väriltään vaaleat tummia takareunoja lukuun ottamatta. Naaras ja koiras ovat samannäköiset. Nuoret linnut ovat ulkonäöltään lähes samanlaisia kuin aikuiset, mutta niiden rinta on vaaleampi. Viheltäjähiirihaukan kurkku on valkoinen ja kasvot tummat. Rinta on punertava ja selkä tummanruskea. Pyrstö on valkoisen ja kastanjanruskean raidallinen. Lajista on olemassa tumma värimutaatio, jonka edustajat ovat kokonaan ruskeita pyrstöä lukuun ottamatta. Mutaatio on kuitenkin hyvin harvinainen ja se on keskimäärin vain yhdellä yksilöllä tuhannesta.
Viheltäjähiirihaukka painaa 265–560 grammaa. Aikuisen yksilön ruumiinpituus on 34–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli 80–100 senttimetriä. Naaraat ovat koiraita noin viidenneksen isompia.
Viheltäjähiirihaukkoja elää kesällä eteläisessä Kanadassa ja Yhdysvaltojen itäosissa. Ympäri vuoden lajia tavataan vain Kuubassa ja Puerto Ricossa. Muuttaa parvissa pääosin Etele-Amerikkaan talveksi.
Viheltäjähiirihaukka elää kosteilla alueilla, esimerkiksi soiden, järvien tai jokien varsilla. Se viihtyy kesällä lehti- tai sekametsässä ja talvella trooppisissa metsissä. Laji elää melko matalalla, korkeintaan kahdessa kilometrissä. Se elää yleensä yksin.
Viheltäjähiirihaukat talvehtivat Väli- ja Etelä-Amerikassa Boliviassa, Perussa, Ecuadorissa, Kolumbiassa, Brasiliassa, Venezuelassa, Panamassa, Hondurasissa, Meksikossa, Guatemalassa, Nicaraguassa, Ranskan Guayanassa, Costa Ricassa, Belizessä ja El Salvadorissa. Nuoret haukat talvehtivat keskimäärin pohjoisempana ja vanhemmat etelämpänä. Haukat muuttavat jopa tuhansien yksilöiden parvissa. Keskimääräinen muuttomatka on 7 000 kilometriä, ja päivässä haukat etenevät keskimäärin 111 kilometriä. Talvehtimisalueella ne eivät liiku kolmea kilometriä enempää.
Viheltäjähiirihaukka ääntelee aktiivisesti kommunikoidakseen lajitovereidensa kanssa. Se käyttää ääntelyä useimmiten reviirikiistoissa ja soidinaikana naaraan houkuttelemiseen. Lajilta on tunnistettu neljä erilaista huutoa.
Viheltäjähiirihaukka on petolintu, jonka ruokavalio vaihtelee kausittain. Se syö ympäri vuoden suuria hyönteisiä, sammakkoeläimiä, matelijoita, pieniä nisäkkäitä ja lintuja. Talvella se syö myös liskoja, käärmeitä ja rapuja. Se saalistaa syöksymällä nopeasti maata kohti ja nappaamalla saaliin teräviin kynsiinsä.
Viheltäjähiirihaukka on yksiavioinen. Lajin soidinaika ajoittuu kevääseen. Naaras munii 1–5 (yleensä kaksi) munaa kerran vuodessa. Sen pesä on suuri tikuista tehty kulho puussa, ja se on usein vuorattu vihreillä oksilla, sammalella ja puunkuorella. Haukka välttää pesien tekemistä ihmisasutuksen läheisyyteen. Pesänrakennus alkaa tyypillisesti huhtikuussa tai toukokuussa ja kestää 2–4 viikkoa. Haukka voi munia myös vanhaan variksen tai oravan pesään. Lajin muna on väriltään valkoinen tai hieman sinertävä ja siinä on ruskeita laikkuja tai pisteitä. Naaras hautoo poikasia noin kuukauden. Poikaset kuoriutuvat valkoisina ja silmät aukinaisina. Kummatkin vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon: emo hautoo poikasia ja koiras tuo ravinnon. Poikaset lähtevät pesästä 5–6 viikon ikäisinä ja alkavat saalistaa seitsemän viikon iässä. Ennen sitä munat ja poikaset ovat alttiita saalistajille. Laji saavuttaa sukukypsyyden yhden tai kahden vuoden ikäisenä.
