Seychellit
936 lajit
Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään, Madagaskarin pohjoispuolella.
Maantiede
Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Suurin saari on Mahé, jolla asuu lähes 80 prosenttia väestöstä ja jolla sijaitsee pääkaupunki Victoria. Mahé ja sitä ympäröivät saaret ovat kallioperältään graniittia, kun taas muut saaret, esimerkiksi Amirantit, ovat koralliriuttoja. Useimmat korallisaaret ovat asumiskelvottomia. Seychellien korkein kohta Morne Seychellois Mahélla kohoaa 905 metrin korkeuteen. Saarille on matkaa Afrikan rannikolta noin 1 300 kilometriä.
Seychelleillä on kaksi maailmanperintökohdetta: Aldabran atolli ja Valleé de Main luonnonsuojelualue. Aldabran atolli koostuu neljästä korallisaaresta, jotka muodostavat kapean laguunin. Saariryhmää ympäröi suuri koralliriutta, joten atolli on hyvin eristyksissä. Vaikeapääsyisen sijaintinsa ansiosta atolli onkin säilynyt koskemattomana, ja siitä on tullut maailman suurimman jättiläiskilpikonnapopulaation elinympäristö. Valleé de Main luonnonsuojelualue pienen Praslin-saaren sydämessä suojaa alkuperäisen seychellienpalmumetsän jäännöksiä.
Ilmasto
Seychelleillä vallitsee kuuma ja usein myös kostea, mutta miellyttävä trooppinen ilmasto. Lämpötila vaihtelee 24 ja 29 asteen välillä. Kuumuutta vilvoittaa lähes päivittäin rannoille viriävä merituuli. Luoteismonsuunin sateet tuovat vettä saarille joulukuusta maaliskuuhun, ja toukokuusta lokakuuhun vallitsee kuivakausi, jolloin pasaatituulet puhaltavat. Mahén saarella vuotuinen sademäärä vaihtelee Victorian 2 880 millimetristä vuorenrinteitten 3 550 millimetriin. Seychellit ovat trooppisten syklonien kulkureittien ulottumattomissa. Kuivuus aiheuttaa jonkin verran ongelmia, sillä sadevesi on korallisaarilla ainoa makean veden lähde.
Luonto
Seychellien luonnon tunnetuin piirre on suuri joukko endeemisiä eläin- ja kasvilajeja. Näistä tunnetuimpia lienevät maailman suurimmista hedelmistä tunnettu seychellienpalmu eli coco-de-mer sekä eteläisillä Aldabran saarilla esiintyvä aldabranjättiläiskilpikonna (Geochelone gigantea). Seychelleillä on kaikkiaan kaksitoista kotoperäistä lintulajia, viisi kotoperäistä matelijalajia ja 78 kotoperäistä kasvilajia. Saaristoa ympäröivillä riutoilla esiintyy yli sata hermatyyppistä korallilajia ja 920 eri kalalajia. Oman erikoisuutensa muodostavat saarilla esiintyvät neljä Sooglossidae- ja yksi Hyperoliidae-heimon sammakkolajia. Koska sammakot eivät selviydy merivedessä, niiden täytyy olla jäänne ajalta, jolloin saariryhmä muodostui irtoamalla Intian laatasta yhdessä Madagaskarin kanssa. Saarilla esiintyy myös seitsemän raajatonta matosammakkolajia.
Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään, Madagaskarin pohjoispuolella.
Maantiede
Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Suurin saari on Mahé, jolla asuu lähes 80 prosenttia väestöstä ja jolla sijaitsee pääkaupunki Victoria. Mahé ja sitä ympäröivät saaret ovat kallioperältään graniittia, kun taas muut saaret, esimerkiksi Amirantit, ovat koralliriuttoja. Useimmat korallisaaret ovat asumiskelvottomia. Seychellien korkein kohta Morne Seychellois Mahélla kohoaa 905 metrin korkeuteen. Saarille on matkaa Afrikan rannikolta noin 1 300 kilometriä.
Seychelleillä on kaksi maailmanperintökohdetta: Aldabran atolli ja Valleé de Main luonnonsuojelualue. Aldabran atolli koostuu neljästä korallisaaresta, jotka muodostavat kapean laguunin. Saariryhmää ympäröi suuri koralliriutta, joten atolli on hyvin eristyksissä. Vaikeapääsyisen sijaintinsa ansiosta atolli onkin säilynyt koskemattomana, ja siitä on tullut maailman suurimman jättiläiskilpikonnapopulaation elinympäristö. Valleé de Main luonnonsuojelualue pienen Praslin-saaren sydämessä suojaa alkuperäisen seychellienpalmumetsän jäännöksiä.
Ilmasto
Seychelleillä vallitsee kuuma ja usein myös kostea, mutta miellyttävä trooppinen ilmasto. Lämpötila vaihtelee 24 ja 29 asteen välillä. Kuumuutta vilvoittaa lähes päivittäin rannoille viriävä merituuli. Luoteismonsuunin sateet tuovat vettä saarille joulukuusta maaliskuuhun, ja toukokuusta lokakuuhun vallitsee kuivakausi, jolloin pasaatituulet puhaltavat. Mahén saarella vuotuinen sademäärä vaihtelee Victorian 2 880 millimetristä vuorenrinteitten 3 550 millimetriin. Seychellit ovat trooppisten syklonien kulkureittien ulottumattomissa. Kuivuus aiheuttaa jonkin verran ongelmia, sillä sadevesi on korallisaarilla ainoa makean veden lähde.
Luonto
Seychellien luonnon tunnetuin piirre on suuri joukko endeemisiä eläin- ja kasvilajeja. Näistä tunnetuimpia lienevät maailman suurimmista hedelmistä tunnettu seychellienpalmu eli coco-de-mer sekä eteläisillä Aldabran saarilla esiintyvä aldabranjättiläiskilpikonna (Geochelone gigantea). Seychelleillä on kaikkiaan kaksitoista kotoperäistä lintulajia, viisi kotoperäistä matelijalajia ja 78 kotoperäistä kasvilajia. Saaristoa ympäröivillä riutoilla esiintyy yli sata hermatyyppistä korallilajia ja 920 eri kalalajia. Oman erikoisuutensa muodostavat saarilla esiintyvät neljä Sooglossidae- ja yksi Hyperoliidae-heimon sammakkolajia. Koska sammakot eivät selviydy merivedessä, niiden täytyy olla jäänne ajalta, jolloin saariryhmä muodostui irtoamalla Intian laatasta yhdessä Madagaskarin kanssa. Saarilla esiintyy myös seitsemän raajatonta matosammakkolajia.
