Viiriäinen

Ulkonäkö

Viiriäinen on 16–18 cm pitkä, sen siipiväli on 32–35 senttiä ja se painaa 70–155 grammaa. Viiriäisen pää, rinta ja yläpuoli ovat väriltään beigenruskeankirjavat tummanruskein kuvioin. Kupeilla ja yläpuolella on myös vaaleita pitkittäisjuovia. Koiraalla on keskeltä musta kurkku. Mustan osan laajuus vaihtelee ja usein kurkun keskellä on vain kapea raita. Naaraalla kurkku on likaisenvalkoinen.

Lentoon lähtiessä viiriäinen päästää pehmeän, rullaavan ”vryy”-äänen. Viiriäisen lauluääni on viheltävä ja kuuluva ”bitt bi-itt”, jonka paino on ensimmäisellä ja viimeisellä tavulla. Se toistaa säettään nopeasti, kerran sekunnissa, 3–8 kertaa. Joskus viiriäinen päästää laulun alussa myös tukahtuneen, nenäsointisen ja narisevan ”mau-vau”-äänen. Viiriäinen laulaa erityisesti hämärässä ja aamun sarastuksen aikoihin, mutta myös muinakin aikoina.

Jakelu

Maantiede

Maanosat

Eurooppa, Aasia, Afrikka

Submantereilla

Etu-Aasia, Keski-Aasia, Etelä-Aasia, Pohjois-Afrikka, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Itä-Aasia

Maat

Albania, Algeria, Angola, Azerbaidžan, Benin, Bulgaria, Burkina Faso, Tšad, Komorit, Kongon demokraattinen tasavalta, Kyproksen tasavalta, Norsunluurannikko, Tanska, Djibouti, Egypti, Eritrea, Swazimaa, Etiopia, Gambia, Georgia, Ghana, Kreikka, Guinea, Guinea-Bissau, Unkari, Iran, Irak, Israel, Italia, Kenia, Kuwait, Libanon, Lesotho, Liberia, Libya, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritania, Marokko, Mosambik, Myanmar, Namibia, Nepal, Niger, Nigeria, Oman, Portugali, Venäjä, Ruanda, Saudi-Arabia, Senegal, Sierra Leone, Slovakia, Etelä-Afrikka, Espanja, Sudan, Syyria, Tansania, Togo, Tunisia, Uganda, Ukraina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Jemen, Sambia, Zimbabwe, Afganistan, Andorra, Armenia, Itävalta, Bangladesh, Valko-Venäjä, Belgia, Bhutan, Bosnia ja Hertsegovina, Kiina, Kroatia, Tšekki, Viro, Färsaaret, Suomi, Ranska, Saksa, Intia, Irlanti (saari), Kazakstan, Kirgisia, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Moldova, Mongolia, Montenegro, Alankomaat, Pohjois-Makedonia, Norja, Pakistan, Puola, Romania, Serbia, Slovenia, Ruotsi, Sveitsi, Tadžikistan, Turkki, Turkmenistan, Yhdistynyt kuningaskunta, Uzbekistan, Länsi-Sahara, Etelä-Sudan, Bahrain, Jordania, Palestiina (valtio), Qatar, Sri Lanka, Botswana, Kamerun, Seychellit, Somalia

Esitellyt maat

Mauritius

Biomaantieteelliset alueet

Palearktinen alue, Indomalajan, Afrotrooppinen

WWF:n biomit

Lauhkean niityt

Viiriäinen pesii Etelä- ja Keski-Euroopassa. Idässä sen levinneisyysalue ulottuu Venäjän keskiosiin ja Intiaan asti. Lajia tavataan myös paikoitellen Afrikassa. Pohjoisessa pesivät viiriäiset muuttavat talveksi Afrikkaan.

Viiriäinen jaetaan neljään alalajiin, joista coturnix pesii Pohjois-Afrikassa, Euroopassa, Venäjällä ja Intiassa, confisa Kanariansaarilla, Madeiralla ja Azoreilla, inopinata Kap Verdellä ja afrikanviiriäinen (africana) Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Viiriäisiä tavataan vuosittain myös Suomessa. Nykyään havaintoja tehdään soidintavista koiraista vuosittain kymmeniä tai joitakin satoja. Viiriäisen pesinnän varmistaminen on kuitenkin hyvin hankalaa. Viiriäisen tulkitaan olleen Suomessa säännöllisempi pesimälaji vielä 1800-luvulla, jolta tunnetaan 20 havaintoa pesistä tai poikasista. 1900-luvulla laji kuitenkin väheni Suomessa, ja ensimmäisissä uhanalaisuustarkastuksissa sen tulkittiin hävinneen Suomesta. 1990-luvulla se kuitenkin alkoi taas runsastua ja runsastuminen jatkui 2000-vuosikymmenellä. Nykyisin viiriäisen tulkitaan palanneen Suomen pesimälajistoon, mutta sen luokitellaan yhä olevan erittäin uhanalainen.

Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista (9/2002) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Viiriäisen ohjeellinen arvo on 4 205€.

Maailmanlaajuisesti viiriäinen ei kuitenkaan ole uhanalainen. Euroopassa arvellaan elävän 8,4–14,1 miljoonaa yksilöä. Euroopan kanta muodostaa 5–24 prosenttia koko maailman kannasta, jolloin hyvin varovainen arvio maailmanlaajuisesta kannasta on 35–300 miljoonaa yksilöä. Maailmanlaajuisesti viiriäinen onkin luokiteltu elinvoimaiseksi.

Viiriäinen pesii viljelysmailla suosien laajoja tasankoalueita, joilla on apilalaitumia sekä matalakasvustoisia viljapeltoja. Se pesii myös rantaniityillä, mutta metsänreunoja ja pensaikkoalueita se välttää.