Arohilleri (Mustela eversmanii) on kärppien sukuun kuuluva näätäeläin.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ma
MaanpäällinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Va
Vanhat eläimetFo
FossoraalinenKa
Kaivavat eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Po
PolygynyYk
Yksinäiset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Ei
Ei siirtolainenS
alkaaArohillerin turkki on punertavan ruskea. Vatsa, jalat ja naamari ovat väriltään tummempia. Lisäksi korvat ja huulet ovat valkoiset ja selkä ja kupeet ovat vaaleita, melkein keltaisia. Hännänpää on musta.
Arohilleri on tavallista hilleriä suurempi. Koiras saattaa painaa jopa kaksi kilogrammaa keskipainon ollessa 1,4 kilogrammaa. Täysikasvuinen arohilleri on 38–56 senttimetriä pitkä. Kuten monella muullakin näätäeläimellä, myös arohillerillä naarat ovat koiraita hivenen pienempiä.
Levinneisyysalue käsittää suurimman osan Sisä-Aasian aro- ja puoliaavikkoseuduista. Itä-Euroopassa arohilleriä esiintyy Unkarissa, Puolassa, Slovakiassa ja Saksassa.
Joidenkin tutkimuksien mukaan jopa 75 prosenttia arohillerin ravinnosta on jyrsijöitä. Etenkin siiseli ja hamsteri päätyvät usein sen ravinnoksi.
Arohillerin kanto-aika on 36–46 vuorokautta ja se saattaa kerrallaan synnyttää jopa 18 poikasta. Tavallisesti poikasia on kuitenkin alle 10.
