Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni) on suurehko hiirihaukkojen sukuun kuuluva haukkalaji. Sen on saanut englanninkielisen nimensä (engl. Swainson's Hawk) ja tieteellisen nimensä 1800-luvulla eläneen englantilaisen lintutieteilijä William Swainsonin mukaan.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ar
ArboreaalinenVä
VäijytyspetoJa
Jahtaava petoeläinVa
Vanhat eläimetMa
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Re
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Li
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Se
SeurakuntaLe
Leijailevat linnutYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetMi
MigraatioS
alkaaPreeriahiirihaukan sulkapeitteessä on kolmea eri väriä: tummanruskeaa, vaaleanruskeaa ja kermanvalkoista. Sen siipisulat ovat tummanruskeat ja pään seutu vaaleanruskea lukuun ottamatta valkoisia kasvoja. Alavatsa on lähes valkoinen. Linnun voi tunnistaa muista samankaltaisista haukoista lyhyen ja tumman koukkunokan ansiosta. Sukupuolet ovat samannäköiset.
Preeriahiirihaukan tyypillinen ruumiinpituus on 50 senttimetriä ja siipien kärkiväli 120–140 senttimetriä. Se painaa 700–1 350 grammaa. Ruumiinrakenne on vankka ja siivet ovat suuret ja leveät.
Preeriahiirihaukka elää avoimilla alueilla, kuten preerialla, tasangoilla, kuivilla niityillä ja pensasarolla läntisessä Pohjois-Amerikassa. Itäisessä Pohjois-Amerikassa laji on hyvin harvinainen, koska siellä on paljon preeriahiirihaukalle kelpaamattomia viljelysmaita Preeriahiirihaukka on muuttolintu, joka talvehtii Etelä-Amerikassa. Muuton aikana satojatuhansia lintuja voi yhtäjaksoisesti muuttaa etelään. Muuttoreitti kulkee Pohjois-Amerikasta Panaman kautta aina Etelä-Amerikan eteläkärkeen asti. Matka on petolintujen toiseksi pisin muuttomatka muuttohaukan jälkeen, sillä preeriahiirihaukka lentää yli 10 000 kilometriä alle kahdessa kuukaudessa, lähes 200 kilometriä päivässä. Muuttomatkan aikana linnut hyödyntävät reitillä kulkevaa lämmintä ilmavirtausta.
Lajista on tehty havaintoja Argentiinassa, Belizessä, Boliviassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kolumbiassa, Costa Ricassa, Ecuadorissa, El Salvadorissa, Guatemalassa, Hondurasissa, Meksikossa, Nicaraguassa, Panamassa, Paraguayssa, Perussa, Yhdysvalloissa, Uruguayssa ja Venezuelassa. Preeriahiirihaukan on todettu kierrelleen myös Chilessä, Dominikaanisessa tasavallassa, Norjassa, Trinidadissa ja Tobagossa. Kokonaisuudessaan sen elinympäristö on alle 20 000 neliökilometrin laajuinen.
Preeriahiirihaukan ruokavalio on petolinnuille harvinainen ja vaihteleva. Kesän aikana se syö ensisijaisesti pikkunisäkkäitä, mutta myös matelijoita, lintuja ja ahvenkaloja. Talvehtiessa ja muuttomatkalla sekä joskus kesälläkin sen ruokavalioon kuuluvat pienet selkärankaiset ja hyönteiset, esimerkiksi sudenkorennot, perhoset, koit ja heinäsirkat.
Preeriahiirihaukka pesii toukokuusta heinäkuuhun, ja se tekee vain yhden poikueen vuodessa. Lintu munii 2-3 tai joskus 1 tai 4 munaa. Preeriahiirihaukan munat ovat vaaleita ja niissä on harvakseltaan tummia laikkuja. Preeriahiirihaukka saa vuosittain monta poikasta, jotka surmaavat usein toisiaan. Poikanen oppii lentämään yleensä kuukauden ikäisenä.
Preeriahiirihaukka tekee pesänsä yksinäiseen puuhun. Pesä on kasa tikkuja, jotka on vuorattu risuilla, ruoholla ja villalla.
Preeriahiirihaukka on luokiteltu elinvoimaiseksi, mutta lajin kanta on pienenemässä. Pitkällä muuttomatkalla Panaman kannaksen kautta haukat väsyvät ja ovat vaarassa joutua metsästäjien saaliiksi. Myös elinympäristöjen tuhoutuminen ja torjunta-aineiden liiallinen käyttö vähentävät kantaa. Argentiinassa todettiin vuosina 1995 ja 1996 tapaukset, joissa preeriahiirihaukat söivät myrkytettyjä heinäsirkkoja. Parin päivän sisällä kuoli 6 000 haukkaa.
