Costa Rica
1887 lajit
Costa Rican tasavalta eli Costa Rica on 4,7 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa.
Maantiede
Costa Rica sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, sen pohjoispuolella on Nicaragua ja kaakkoispuolella Panama. Sen koillisrannikkoa huuhtelee Karibianmeri ja lounaisrannikkoa Tyynimeri.
Costa Rican läpi kulkee kaksi vuorijonoa. Niistä pohjoisempi on Cordillera Volcánica ja eteläisempi Cordillera de Talamanca. Kolmeen osaan jakautuva Cordillera Volcánica on tunnettu tulivuoristaan. Cordillera de Talamanca on geologialtaan täysin erilainen: se on suuri graniittinen batoliitti. Siellä on myös maan korkein vuori Cerro Chirripó (3 819 m).
Vuoristojen väliin jää niin sanottu keskuslaakso, jonka Tyynenmeren ja Karibianmeren välinen vedenjakaja jakaa kahteen osaan. Itäinen osa virtaa Reventazónjokea pitkin Karibianmereen ja läntinen osa Grande de Tárcolesia pitkin Tyyneenmereen. Vuoristojen pohjois- ja eteläpuolelle jäävät rannikkotasangot, jotka kohoavat maksimissaan 120 metriin. Ne muodostavat viidesosan maan pinta-alasta. Tyynenmeren puoleinen rannikkotasanko on huomattavasti kapeampi.
Pääkaupunki San Jose sijaitsee maan keskiosassa tierra templadalla. Siellä yöt ovat paljon viileämpiä ja päivät vähemmän kuumia ja kosteita kuin merenpinnan tasalla. Karibianmeren puoleisella rannikolla sataa enemmän kuin Tyynenmeren rannikolla.
Costa Rican pinta-alasta on suojeltuna suurempi osuus kuin minkään muun valtion alueesta. Maassa on 186 suojelualuetta, joista 32 on kansallispuistoja. Tunnetuimmat ovat Manuel Antonion kansallispuisto kauniine rantoineen, Braulio Carrillon kansallispuisto valtatien varteen ulottuvine sademetsineen, Tortugueron kansallispuisto vesieläimineen, Irazún kansallispuisto, josta näkee kirkkaalla säällä molemmat rannikot ja Poásin kansallispuisto, jossa on vulkaanista toimintaa. Area de Conservación Guanacaste on Unescon maailmanperintöluettelossa, samoin kuin Kookossaari ja osittain Panaman puolelle ulottuva La Amistadin suojelualue.
Costa Ricassa elää 200 nisäkäslajia, joista noin puolet on lepakoita. Lajeja oli aiemmin enemmän, mutta ihminen on metsästänyt ne sukupuuttoon. Nykyisinkin suuret nisäkkäät ovat uhanalaisia, mutta suojeluohjelmien ja -alueiden ansiosta niiden kannat ovat alkaneet elpyä.
Costa Ricassa elää kuusi uhanalaista kissaeläintä: jaguarundi, puuma, pitkähäntäkissa, tiikerikissa, oselotti ja jaguaari. Apinoihin kuuluvat uhanalainen panamansaimiri sekä kapusiiniapinat ja mölyapinat. Lepakkolajeista erikoisin on kaloja pyydystävä kalastajalepakko. Maassa elää kolme muurahaiskarhulajia: tamandua, isomuurahaiskarhu ja pikkumuurahaiskarhu. Rannikolla tavataan manaatteja.
Costa Rican tasavalta eli Costa Rica on 4,7 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa.
Maantiede
Costa Rica sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, sen pohjoispuolella on Nicaragua ja kaakkoispuolella Panama. Sen koillisrannikkoa huuhtelee Karibianmeri ja lounaisrannikkoa Tyynimeri.
Costa Rican läpi kulkee kaksi vuorijonoa. Niistä pohjoisempi on Cordillera Volcánica ja eteläisempi Cordillera de Talamanca. Kolmeen osaan jakautuva Cordillera Volcánica on tunnettu tulivuoristaan. Cordillera de Talamanca on geologialtaan täysin erilainen: se on suuri graniittinen batoliitti. Siellä on myös maan korkein vuori Cerro Chirripó (3 819 m).
Vuoristojen väliin jää niin sanottu keskuslaakso, jonka Tyynenmeren ja Karibianmeren välinen vedenjakaja jakaa kahteen osaan. Itäinen osa virtaa Reventazónjokea pitkin Karibianmereen ja läntinen osa Grande de Tárcolesia pitkin Tyyneenmereen. Vuoristojen pohjois- ja eteläpuolelle jäävät rannikkotasangot, jotka kohoavat maksimissaan 120 metriin. Ne muodostavat viidesosan maan pinta-alasta. Tyynenmeren puoleinen rannikkotasanko on huomattavasti kapeampi.
Pääkaupunki San Jose sijaitsee maan keskiosassa tierra templadalla. Siellä yöt ovat paljon viileämpiä ja päivät vähemmän kuumia ja kosteita kuin merenpinnan tasalla. Karibianmeren puoleisella rannikolla sataa enemmän kuin Tyynenmeren rannikolla.
Costa Rican pinta-alasta on suojeltuna suurempi osuus kuin minkään muun valtion alueesta. Maassa on 186 suojelualuetta, joista 32 on kansallispuistoja. Tunnetuimmat ovat Manuel Antonion kansallispuisto kauniine rantoineen, Braulio Carrillon kansallispuisto valtatien varteen ulottuvine sademetsineen, Tortugueron kansallispuisto vesieläimineen, Irazún kansallispuisto, josta näkee kirkkaalla säällä molemmat rannikot ja Poásin kansallispuisto, jossa on vulkaanista toimintaa. Area de Conservación Guanacaste on Unescon maailmanperintöluettelossa, samoin kuin Kookossaari ja osittain Panaman puolelle ulottuva La Amistadin suojelualue.
Costa Ricassa elää 200 nisäkäslajia, joista noin puolet on lepakoita. Lajeja oli aiemmin enemmän, mutta ihminen on metsästänyt ne sukupuuttoon. Nykyisinkin suuret nisäkkäät ovat uhanalaisia, mutta suojeluohjelmien ja -alueiden ansiosta niiden kannat ovat alkaneet elpyä.
Costa Ricassa elää kuusi uhanalaista kissaeläintä: jaguarundi, puuma, pitkähäntäkissa, tiikerikissa, oselotti ja jaguaari. Apinoihin kuuluvat uhanalainen panamansaimiri sekä kapusiiniapinat ja mölyapinat. Lepakkolajeista erikoisin on kaloja pyydystävä kalastajalepakko. Maassa elää kolme muurahaiskarhulajia: tamandua, isomuurahaiskarhu ja pikkumuurahaiskarhu. Rannikolla tavataan manaatteja.
