Meksikonpensasnärhi
Vuoripensasnärhi (Aphelocoma ultramarina) eli aiemmalta nimeltään meksikonpensasnärhi on varisten heimoon kuuluva varpuslintu. Nykyisessä BirdLife Suomen nimistössä meksikonpensasnärhi (Aphelocoma wollweberi) on eri laji.
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Os
OsuuskuntakasvattajaYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenT
alkaaVuoripensasnärhi on yläpuolelta harmaansininen ja alapuolelta likaisenvalkoinen tai tuhkanharmaa. Pää, niska ja kaulansivut ovat siniset ja selkä ruskeanharmaa. Alaselkä, pyrstö ja siivet ovat siniset. Molemmat sukupuolet ovat samanväriset. Vanhoilla yksilöillä on musta nokka, mutta nuorilla alanokka on ensimmäisenä vuotena himmeänoranssi. Vuoripensasnärhi painaa 105–144 grammaa.
Vuoripensasnärheä tavataan Meksikossa. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.
Vuoripensasnärheä tavataan 1 200–1 800 metrin korkeudessa. Laji elää metsissä, joissa kasvaa mäntyjä, tammia ja katajia. Alemmilla korkeuksilla lajia tapaa tammien reunustamilta puronvarsilta ja preerioilta. Ylemmillä korkeuksilla laji suosii etelään viettäviä rinteitä, joilla kasvaa tammia.
Vuoripensasnärhi käyttää ravinnokseen hyönteisiä, muita niveljalkaisia, liskoja, siemeniä, jyviä, pähkinöitä ja mettä.
Arizonassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vuoripensasnärhi ”punnitsee” kuorellisia pähkinöitä, jotta se erottaa laadukkaimmat joukosta. Ensimmäisessä kokeessa linnut valitsivat systemaattisesti painavimmat ja toisessa linnut hylkäsivät isot mutta kokoonsa nähden liian kevyet pähkinät. Lintu tutkii nokassaan olevaa pähkinää ravistelemalla sitä ja samalla aukoen hiukan nokkaansa kopistellakseen sitä.
Esiintymisalueensa länsiosissa vuoripensasnärhi pesii 6–20 yksilön joukoissa, joissa on yksi tai kaksi pesivää paria, joita loput auttavat. Itäiset yksilöt ovat enemmän reviirilintuja. Muninta tapahtuu maaliskuun lopussa tai huhtikuussa ja munia on keskimäärin neljä tai viisi. Laji voi pesiä kahdesti tai kolmesti kesässä, mutta näissä pesinnöissä munaluku on pienempi. Haudonta, johon vain naaras osallistuu, kestää 17–18 päivää. Poikaset pysyvät pesässä 24–28 päivää.
