Erään käsityksen mukaan kirahvi on yksi laji, joka jakautuu yhdeksään alalajiin. Toisen käsityksen mukaan kirahvipopulaatioiden geneettiset erot ovat niin suuret, että kyse on kolmesta tai neljästä eri lajista.

Pä

Päiväeläimet

Kasvinsyöjä

Folivore

Esiyksilölliset eläimet

Pilkullinen
(kokoelma)

Jä

Jättiläiset eläimet
(kokoelma)

Ulkonäkö

Kirahvi on korkein nykyisin elävä maaeläin ja yhdeksänneksi painavin. Aikuiset uroskirahvit kasvavat jopa 5,5 metrin korkuisiksi ja naaraat 4,3 metrin korkuisiksi. Uroskirahvi voi painaa jopa 1 360 kilogrammaa ja naaras 680 kilogrammaa.

Kirahvilla on noin 1,8 metrin pituinen kaula ja samanpituiset jalat. Kaulanikamia on seitsemän kuten muillakin nisäkkäillä, ja niiden pituus on noin 40 senttimetriä. Selkä viettää jyrkästi taaksepäin.

Kirahvin pää on peräti kaksi metriä sydämen yläpuolella ja jalat niin ikään kaukana sydämestä. Kirahvin sydän ei kuitenkaan ole erityisen suuri, vaan se saa verenpaineensa riittävän korkeaksi voimakkaalla sykkeellä.

Kirahvin pää on kiilamainen. Sekä uroksella että naaraalla on pysyvät, muodoltaan tappimaiset nahkapeitteiset sarvet. Naaraan sarvet ovat pienemmät kuin uroksella. Uroskirahvilla on lisäksi kolmas sarvi keskellä otsaa.

Kirahvin silmät ovat suuret, vinot ja pitkien, tuuheiden ripsien suojaamat. Kirahvin näköaisti on hyvin tarkka, ja sillä on dikromaattinen värinäkö.

Kirahvin turkissa on vaalealla pohjalla erikokoisia ja -muotoisia läiskiä, joiden väri vaihtelee oranssista lähes mustaan. Harvinaisempina värivaihtoehtoina esiintyvät myös kirkkaan oranssi ja harmaa. Jokaisen yksilön kuviointi on erilainen.

Kirahvin kieli on juuresta vaaleanpunainen ja muuttuu kärkeä kohden mustaksi tai tumman siniseksi. Kielen värin on arvioitu suojaavan auringolta.

Tottumukset ja elämäntyyli

Kirahvi on kasvinsyöjä, joka syö lehtiä, oksia, hedelmiä, siemeniä ja muita kasvinosia. Se yltää korkealle puiden latvuksiin. Kirahvi voi olla juomatta monta viikkoa kerrallaan, sillä se saa tarvitsemansa nesteen ruoastaan.

Kirahvit elävät yksikseen tai pieninä ryhminä. Useimmiten ne kuljeskelevat 5–6 yksilön kokoisina ryhminä, joiden kokoonpano vaihtuu jatkuvasti, sillä ne eivät ole varsinaisesti laumoja. Ryhmän jäsenillä on keskinäinen arvojärjestys, ja johtajana toimii täysikasvuinen uros. Yksinäiset kirahvit elävät metsissä, joissa niitä on vaikea havaita, kun taas tasangoilla on turvallisempaa kokoontua ryhmäksi.

Kirahvi liikkuu vain joko tasakäynnillä tai laukkaamalla, eikä se ravaa. Juokseva kirahvi voi saavuttaa yli 55 kilometrin tuntinopeuden.

Aikuiset kirahvit eivät ääntele kovinkaan paljon, mutta toisinaan ne muun muassa murahtelevat tai yskähtelevät tai päästelevät infraääniä.

Kirahvi nukkuu vain parikymmentä minuuttia vuorokaudessa, torkkuen yleensä pari minuuttia kerrallaan.

Kirahvin vihollisia ovat ihminen ja suuret petoeläimet, kuten leijona. Kirahvi on herkästi säikkyvä eläin ja lähtee helposti juoksemaan karkuun.

Kirahvin selässä istuu usein lintuja, jotka syövät ötököitä kirahvin nahasta ja hälyttävät vaaroista.

Elämäntapa

Maanpäällinen, Esiyksilölliset eläimet, Laiduntavat eläimet, Nomadi, Viviparous

Kausiluonteinen käyttäytyminen

Ei siirtolainen

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Polygyny

Kirahvinaaras alkaa lisääntyä 5–7 vuoden ikäisenä. Kirahveilla ei ilmeisesti ole varsinaista lisääntymiskautta. Raskaus kestää noin 15 kuukautta. Poikasia syntyy yleensä yksi, joskus harvoin kaksi. Poikanen alkaa kävellä tunnin kuluessa syntymästään. Poikanen on syntyessään keskimäärin 1,7 metrin pituinen ja 100 kilogramman painoinen, ja yhdessä vuodessa se ehtii kasvaa yli 3 metrin pituiseksi. Poikanen alkaa syödä kiinteää ravintoa neljän kuukauden ikäisenä, ja se on riippuvainen emonsa maidosta 9–12 kuukauden ikäiseksi. Kirahvin maito on suhteellisen rasvaista.

Kirahvi voi elää luonnossa noin 25-vuotiaaksi, tavallisesti noin 15–20-vuotiaaksi. Korkein tunnettu vankeudessa eläneen kirahvin ikä 34 vuotta, joidenkin lähteiden mukaan 39,5 vuotta.