Tupsuhirvi
Kunta
Pääjakso
Alajakso
Luokka
Alalahko
Alaheimo
Suku
LAJIT
Elaphodus cephalophus
Väestön koko
Unknown
Elinikä
7-12 years
Huippunopeus
70
43
km/hmph
km/h mph 
Paino
17-50
37.4-110
kglbs
kg lbs 
Korkeus
50-70
19.7-27.6
cminch
cm inch 
Pituus
110-160
43.3-63
cminch
cm inch 

Tupsuhirvi eli tupsumuntjakki (Elaphodus cephalophus) on pienikokoinen jalohirvien alaheimoon kuuluva hirvilaji, joka on samalla Elaphodus-suvun ainoa laji. Tupsuhirvi jaetaan neljään alalajiin.

Ulkonäkö

Tupsuhirvi on melko pienikokoinen hirvieläin. Sen pituus on enimmillään 160 senttimetriä, josta hännän osuus on 7–15 cm. Säkäkorkeus on 70 senttimetriä ja paino 17–50 kiloa. Tupsuhirven karvapeite on selkään asti tummanharmaa tai suklaanruskea. Karva on karkeaa ja antaa tupsuhirvelle hieman takkuisen ulkonäön. Pää ja kaula ovat harmaat, mutta huulet, korvat ja hännän alapuoli ovat lähes täysin valkoiset. Hännän valkoisen alaosan voi nähdä tupsuhirven ollessa liikkeessä, sillä eläin liikkuu häntä pystyssä. Lajilla on pienet sarvet, jotka kuitenkin jäävät mustanruskean, noin 17-senttisen karvatupsun alle.Tupsuhirvellä on kaksi vampyyrimaista kulmahammasta, jotka ovat samantyyppiset kuin esimerkiksi kauan sitten sukupuuttoon kuolleilla sapelihammasoravalla ja sapelihammaskissalla.

Jakelu

Maantiede

Maanosat
Submantereilla
Maat
Biomaantieteelliset alueet

Tupsuhirveä tavataan Kiinan eteläosassa ja Myanmarin koillisosassa, paikoitellen myös Itä-Tiibetissä. Lajilla arvellaan olevan 300 000–500 000 yksilöä, ja sen uhanalaisuusluokitus on silmälläpidettävä. Tupsuhirven tilasta ja uhkatekijöistä tiedetään nykyisellään hyvin vähän, mutta kannan koon arvellaan olevan pienenemässä. Laji on vuoristometsien asukas, ja se elää matalimmillaan 300 ja korkeimmillaan 4 750 metrissä. Tupsuhirven alalajien levinneisyys on lähes sama, vain hieman rajoittuneempi. Afganistanista lajin luultiin jo hävinneen, kunnes vuonna 2014 siellä havaittiin vuosikymmenten tauon jälkeen muutamia yksilöitä.

Ilmastoalueet

Tottumukset ja elämäntyyli

Tupsuhirvi on hämäräeläin, ja se on aktiivisimmallaan aamunkoitteessa ja iltahämärällä, mistä johtuen sitä näkee harvoin. Tupsuhirvi kulkee kiima-aikaan lukuun ottamatta yksin tai pienissä ryhmissä.

Näytä lisää

Tupsuhirvi syö ruohoa, ituja ja joskus pieniä haaskoja. Tupsuhirven sanotaan oleilevan aina veden lähellä. Tupsuhirven tärkeimmät luontaiset saalistajat ovat leopardi ja vuorisusi.

Tupsuhirvi saavuttaa sukukypsyyden 9–12 kuukauden iässä. Tupsuhirvet parittelevat myöhään syksystä tai alkutalvella. Naaras on tiineenä 180–210 päivää ja synnyttää touko-heinäkuussa yhden vasan, joskus kaksikin.

Näytä vähemmän
Kausiluonteinen käyttäytyminen

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Väestö

Viitteet

1. Tupsuhirvi artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Tupsuhirvi
2. Tupsuhirvi IUCN:n punaisen listan sivustolla - http://www.iucnredlist.org/details/7112/0

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan