Sammalkaijanen (Micropsitta keiensis) on pienikokoinen melanesialainen kaijalaji.
Ma
MaanpäällinenNo
NomadiOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Y
alkaaSammalkaijanen on noin 9,5 cm pitkä ja 11–14 g painava lintu, jonka höyhenpuku on pääosin vihreä, vatsapuolelta vaaleanvihreä. Sen päälaki on keltainen ja posket harmahtavat. Alaperä on keltainen, pyrstön keskimmäiset sulat ovat siniset ja reunimmaiset mustat ja niissä on keltaiset kärkitäplät. Siiven peitinhöyhenet ovat mustat levein vihrein reunuksin. Nokka on harmaa, iiris ruskea ja koivet harmaat. Koiraan värit ovat hieman kirkkaammat kuin naaraan. Nuoren linnun nokka on keltainen ja tummanharmaakärkinen.
Sammalkaijaset kiipeilevät puun rungolla kuten tikat tai puukiipijät. Ne ovat vaikeasti havaittavia, mutta niiden voimakkaat kutsuäänet paljastavat niiden esiintymisen.
Sammalkaijaset elävät Uuden-Guinean saarella. Lajista tunnetaan kolme alalajia: keiensis elää Indonesiaan kuuluvilla Kain ja Arun saarilla, viridipectus Uuden-Guinean eteläosassa ja chloroxantha Länsi-Irianissa ja alueen läntisillä saarilla. Lajin elinympäristön laajuus on 50 000–100 000 neliökilometriä ja sen populaatio on kooltaan vähintään 100 000 yksilöä. Sammalkaijanen ja keltapääkaijanen ovat vastinlajeja, eivätkä niiden elinalueet kohtaa.
Sammalkaijaset asuvat alavien maiden metsissä. Ne liikkuvat tavallisesti pareittain tai muutaman yksilön parvissa.
Sammalkaijanen syö ainakin siemeniä, sieniä ja jäkälää, mahdollisesti myös hedelmiä sekä hyönteisiä ja niiden toukkia.
Lajin pesintä tunnetaan huonosti. Pesä on usein puussa olevassa termiittipesässä. Naaras huolehtii hautomisesta ja koiras enimmäkseen poikasten ruokkimisen.
