Puukiipijä (Certhia familiaris) on pieni käyränokkainen varpuslintu.
Puukiipijän voi tavata poikki Euroopan ja Aasian, Irlannista Japaniin ulottuvalla alueella. Se pesii miltei koko Euroopassa, Suomen etelä- ja keskiosassa Etelä-Lappia myöten. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 70 000 – 150 000 paria. Euroopan kanta on 2,7–3,6 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 200 000. Osa Suomen puukiipijöistä talvehtii Suomessa, osa muuttaa syys–lokakuussa lounaaseen, Ruotsiin ja läntiseen Eurooppaan. Talvisin ne lyöttäytyvät tiaisparviin. Kovat pakkasjaksot aiheuttavat talvehtivalle kannalle suuria tappioita.
Puukiipijän elinympäristöjä ovat havumetsät, puistot ja vanhat lehtimetsät.
Puukiipijän ruokavalioon kuuluvat pääasiassa hämähäkit, hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, talvisin myös siemenet. Voi myös käydä ruokintapaikoilla syömässä rasvaa.
Puukiipijän pesä on yleensä jossain rakosessa, usein kuolleen männyn repsottavan kaarnan alla, katkenneen puun kannossa, rungon halkeamassa, seinälaudoituksen raossa tms. Pesii mielellään erityiseen puukiipijälle tehtyyn linnunpönttöön. Muninta alkaa huhtikuussa. Naaras munii 3–9 munaa, joita haudotaan 13–15 vrk. Poikaset lähtevät pesästä 2-viikkoisina. Usein toinen pesue kesäkuussa.
