Keltatöyhtökakadu
Celebesinkakadu eli aiemmalta nimeltään keltatöyhtökakadu (Cacatua sulphurea) on äärimmäisen uhanalainen Indonesiasta kotoisin oleva kakadulaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Gr
GranivoreFr
FrugivoreAr
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluEi
Ei siirtolainenY
alkaaCelebesinkakadu on kooltaan noin 33–35 cm ja sen pääväri on valkoinen. Posken kohdalla, sekä siipien ja pyrstön alapinnoilla on kuitenkin keltaista väritystä. Celebesinkakadun päätä koristaa koristeellinen, kirkkaan keltainen töyhtö. Kultatöyhtökakadu muistuttaa ulkonäöltään celebesinkakadua, mutta on kuitenkin kooltaan huomattavasti suurempi, noin 44–50 cm pitkä alalajista riippuen. Celebesinkakadu ääntelee usein hyvin kovaäänisesti, mutta päästelee myös hiljaisempia vihellyksiä ja vingahduksia. Sen huuto on revityn ja karkean kuuloinen.
Celebesinkakadulla, kuten muillakin papukaijoilla, on suuri koukkunokka, ja varpaat jakautuneet kaksi eteen ja kaksi taakse. Jalat ovat tumman harmaat, nokka musta. Naaraiden silmät ovat punaruskeat, koirailla tummemmat, jopa mustat.
Celebesinkakadulla on useita alalajeja, joiden ulkonäkö vaihtelee hieman. Esimerkiksi alalajin Cacatua sulphurea citrinocristata töyhtö on enemmän oranssi kuin keltainen. Joissain lähteissä, esim. World Parrot Trustin tietokannan ja BirdLife Internationalin mukaan tämä on oma lajinsa erillisenä celebesinkakadusta.
Celebesinkakaduja tavataan Indonesian ja Itä-Timorin alueella Sumban, Komodon, Timorin, Sulawesin, Sumbawan ja Rincan saarilla, sekä joillakin muilla pienemmillä saarilla. Vuonna 2007 lajin maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioitiin vain alle 7 000 yksilöä, joista 3 200-5 000 eli Sumban saarella. Lajin alkuperäisen elinalueen ulkopuolella sitä tavataan myös Hongkongissa, jossa elävät yksilöt polveutuvat vapaaksi päästetyistä lemmikeistä. Hongkongin tapaan lajia tavataan myös Singaporessa.
Lajia pidettiin aikaisemmin kokonaan riippuvaisena tiheälatvaisesta metsäympäristöstä, mutta sitä tavataan myös aukeilla savanneilla. Laji tarvitsee kuitenkin puita pesimistä varten. Lajin pesimäkausi kestää syyskuusta toukokuuhun ja se rakentaa pesänsä puun koloihin. Kolot ovat usein muiden eläinlajien tekemiä ja sijaitsevat usein kuolleissa ja lahoavissa puissa.
