Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon.
Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Pohjoisissa oloissa, esimerkiksi Suomessa, nautoja on vanhastaan pidetty kesäisin ulkona laitumella ja talvella sisätiloissa navetassa. Nykyään suurilla tiloilla laidunnus käy harvinaisemmaksi, mutta luonnonmukaisessa tuotannossa ja mahdollisesti eläinten hyvinvointitukeen sitoutuneilla tiloilla laki edellyttää eläimille kesällä laiduntamismahdollisuuden. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen mahalaukkunsa avulla. Mahalaukku koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta eli lehtimahasta ja juoksutusmahasta. Märehtiessään naudat palauttavat syömänsä ruuan pötsistä ruokatorvea pitkin takaisin suuhunsa ja pureskelevat sen uudelleen hienommaksi. Näin naudat saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. Luonnossa naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja. Rehuksi naudat saavat kesällä nurmirehua ja talvella säilörehua ja yleensä myös väkirehua.
![500px provided description: Untitled [#cows ,#hiking ,#joseph d. grant]](https://s3.animalia.bio/animals/photos/medium/original/500px-photo-2814037073929.webp)
Hiehojen annetaan paritella eli ne astutetaan ensi kerran 14–21 kuukauden ikäisinä. Sonni tulee siitoskykyiseksi viimeistään yksivuotiaana, mutta yleensä sitä käytetään astutukseen vasta 1,5–3 vuoden ikäisenä. Hyvin yleinen siitosmenetelmä on ihmisen suorittama siemennesteen vienti naaraan sukuelimiin eli keinosiemennys. Naaraan kiima on noin neljän viikon välein, jos hedelmöittymistä ei ole tapahtunut. Kiima palaa poikimisen eli vasikan synnyttämisen jälkeen neljän viikon kuluttua. Sonni pystyy astumaan 80–100 lehmää vuodessa ja se säilyttää siitoskykynsä 12–15-vuotiaaksi. Naaraan tiineysaika eli kantoaika on keskimäärin 280 vuorokautta (hieman yli 9 kuukautta), ja jälkeläisiä on tavallisesti yksi kerrallaan.
