Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa. Holkerin läheinen sukulaislaji Somniosus pacificus puolestaan elää arktisen Tyynenmeren alueella.Mikään muu...
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Russakka eli saksantorakka (Blattella germanica) on russakansukuisten (Ectobiidae) heimoon kuuluva, kaikkialle maailmaan levinnyt torakkalaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2019 russakka katsottiin arviointiin soveltumattomaksi (NA), sillä...
Hiusmeduusa (Cyanea capillata) on suurin tunnettu meduusalaji (Scyphozoa). Sen uimakellon halkaisija on useimmiten 30–60 cm, mutta suurin tavattu yksilö oli yli kaksimetrinen ja sen pyyntilonkerot 36 metriä pitkiä. Hiusmeduusa on viileiden ja...
Lohi (Salmo salar) eli atlantinlohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa. Se on anadrominen vaelluskala, joka viettää pääosan elämästään merissä,...
Nieriä eli rautu (Salvelinus alpinus) on lohien (Salmonidae) heimoon kuuluva kylmissä vesissä elävä kalalaji. Suomessa sitä tavataan Pohjois-Lapissa ja Vuoksen vesistössä Itä-Suomessa, Keski-Euroopassa vuoristojärvissä. Se on maailman pohjoisimpana...
Valkosilmäkuha (Sander vitreus) on pohjoisamerikkalainen kuhalaji. Sen lähisukulaisia ovat kuha ja ahven. Laji on urheilukalastajien suosiossa. Kala saattaa kasvaa jopa 11 kilon painoiseksi ja elää vuosikymmeniä. Vanhin tunnettu valkosilmäkuha oli...
Kuningaslohi (Oncorhynchus tshawytscha) on tyynenmerenlohten sukuun kuuluva suuri kala. Se voi kasvaa puolitoistametriseksi ja 45–50-kiloiseksi. Kuningaslohen alkuperäistä asuinaluetta on pohjoinen Tyynimeri Japanista ja Koreasta aina Kaliforniaan...
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Turska elää myös Itämeressä, mutta sen esiintyminen Suomen rannikolla on ajoittaista.
Korvameduusa (Aurelia aurita) on Pohjois-Atlantissa ja Itämeressä esiintyvä yleinen meduusalaji, ainoa Suomen vesillä säännöllisesti tavattava meduusa. Korvameduusa on peto, jonka pääasiallinen ravinnonlähde on eläinplankton. Ihmiselle korvameduusa...
Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala. Se on heimonsa kookkain laji.
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Kuningasrapu (Paralithodes camtschaticus) on suurikokoinen kylmien merten äyriäinen. Sen alkuperäinen esiintymisalue on Tyynessämeressä, mutta ihmisen siirtämänä se elää nykyisin vieraslajina myös Euroopan Barentsinmeressä. Myös nimeä kamtsatkanrapu...
Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji. Se on sukunsa Lota ainoa laji.
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Keittiökoisa eli intianjauhokoisa (Plodia interpunctella) on koisaperhosmaisiin kuuluva tuhohyönteinen. Keittiökoisanaaras munii elintarvikkeisiin, jossa toukat kuoriutuvat ja alkavat aterioida. Laji ei ole ihmisen terveydelle vaarallinen.
Hopealohi (Oncorhynchus kisutch) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.
Puronieriä (Salvelinus fontinalis) on lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Alkuinnostus oli suuri: kalan maine mainiona urheilukalastuksen kohteena oli kiirinyt Atlantin yli. Siksi puronieriää...
Makrilli (Scomber scombrus) on Pohjois-Atlantin vesissä esiintyvä makrillien heimon ahvenkalalaji, joka elää lähellä vedenpintaa ja syö eläinplanktonia. Koska sen selkäpuoli on metallinsinisen tumma ja vatsapuoli hopeanvärinen, makrillia syövät...
Sillihai (Lamna nasus) on suurikokoinen hailaji ja yksi nopeimmista haista. Sillihai on piikkihain ohella ainoa Suomessa tavattu hailaji.Sillihain liha on arvostettu ruoka-aine, ja laji on taloudellisesti tärkeä kalateollisuudelle. Varsinkin...
Koiralohi (Oncorhynchus keta) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.
Amerikanankerias (Anguilla rostrata) on käärmemäinen kala, pituudeltaan normaalisti 50–120 senttimetriä ja painoltaan 300–2 000 grammaa. Amerikanankerias on erehdyttävästi samannäköinen kuin aikuisvaiheensa Euroopan vesissä viettävä ankerias...
Harmaanieriä (Salvelinus namaycush) on pohjoisamerikkalainen nieriäsuvun lohikalalaji. Se on sisävesikala, jota on siirretty myös Pohjoismaihin. Suomeen harmaanieriä tuotiin vuonna 1955 mätimunina Yläjärvestä.
Villakuore (Mallotus villosus) on suurissa parvissa elävä kuorekaloihin kuuluva lähinnä kuoretta muistuttava arktinen kalalaji. Se on sukunsa Mallotus ainoa laji.Kalan levinneisyysalue on koko Pohjoinen jäämeri. Alalaji villosus elää Atlantin...
Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) on lohikalojen heimoon kuuluva anadrominen vaelluskala, jonka alkuperäinen esiintymisalue sijoittuu Tyynenmeren pohjoisosiin, mutta on levittäytynyt ihmisen avustuksella Pohjois-Atlantille. Kyttyrälohen nimi...
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji. Se on yleensä vihreäsävyinen tummilla pystyraidoilla. Sen vatsaevät ja pyrstö ovat puna-oranssit. Tyypillisesti ahven on 15–30 sentin pituinen ja 50–350 gramman...
Punalohi (Oncorhynchus nerka) on tyynenmerenlohiin kuuluva kalalaji, joka useimpien sukunsa lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Kutuasussa punalohen kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa...
Silli (Clupea harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala. Itämeren itä- ja pohjoisosissa elävää silliä kutsutaan silakaksi, ja sitä on pidetty erillisenä alalajina (Clupea harengus membras) erotukseksi silliksi yleensä kutsutusta varsinaisesta...
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta. Sitä on myös siirretty moniin maihin sen alkuperäisen...
Rasvakala (Cyclopterus lumpus) on pohjan lähellä viihtyvä kala.
Amerikansilli (Alosa sapidissima) on jokisillien heimoon kuuluva pohjoisamerikkalainen suurikokoinen sillikalalaji, joka nousee merestä jokiin lisääntymään. Sen luontainen elinalue on Atlantin valtameren rannikolla, Newfoundlandista Floridaan...
Isopihtihäntä (Forficula auricularia) on kaikkiruokainen hyönteinen. Isopihtihäntä on 1–2 senttiä pitkä ja väriltään kiiltävän ruskea. Jalat ja siivet ovat kellertävät. Takaruumiissa olevat pihdit ovat koirailla paksummat ja hieman kaarevat....
Punameritähti eli tavallinen meritähti (Asterias rubens) on pihtimeritähtien lahkoon kuuluva heleänoranssi meritähtilaji, joka elää Atlantin valtameren itäosissa.
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Abramis ainoa laji.
Ruutana (Carassius carassius) on karppikalojen lahkoon ja karppien heimoon (Cyprinidae) kuuluva kalalaji. Ennen ruutana luokiteltiin karpin sukuun Cyprinus, mutta nykyään se on luokiteltu omaan sukuunsa Carassius, johon kuuluu myös muun muassa...
Ritariperhonen (Papilio machaon) on apollo- ja ritariperhosten (Papilionidae) heimoon kuuluva päiväperhoslaji. Se on yksi Suomen suurimmista päiväperhosista.
Siperianjokilohi (Hucho taimen) on suurin lohien heimon (Salmonidae) kaloista. Useimmissa kielissä, mm. venäjässä, ruotsissa, saksassa, ranskassa ja englannissa se tunnetaan nimellä taimen. Nimi on peräisin suomen kielen sanasta taimen (Salmo...
Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa. Sen vartalo on hopean värinen. Kolmipiikki on pohjoisen...
