Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan. Ankeriaat kutevat Sargassomerellä ja elävät luontaisesti Euroopan ja Pohjois-Afrikan joissa. Uusien, jokivesiin vaeltavien ankeriaiden määrä on pudonnut sadasosaan 1980-lukua edeltävältä tasolta, ja nykyisin ankerias luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ni
NilviäissyöjäHy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Se
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolygynadriaMi
MigraatioKa
KatadrominenE
alkaaAnkeriaan ruumis on hyvin pitkänomainen ja muodoltaan käärmemäinen. Sen selkä-, pyrstö- ja peräevä kuuluvat samaan yhteen eväreunukseen, ja vatsaevät puuttuvat kokonaan. Alaleuka on selvästi yläleukaa pidempi.
Kasvuvaiheessa ankeriaan selkäpuoli on tasaisen oliivinvihreä ja vatsapuoli kellertävän vaalea, jolloin ankeriasta kutsutaan kelta-ankeriaaksi. Sukukypsässä vaellusvaiheessa selän väri tummuu lähes mustanruskeaksi, kun taas vatsasta tulee puolestaan lähes valkoinen ja kyljet alkavat hohtaa metallimaisesti. Tuolloin ankeriasta kutsutaan hopea-ankeriaaksi.
Ankerias on pituudeltaan tavallisesti 30–100 senttimetriä, koiraiden pituus on 30–50 ja naaraiden 50–100 senttimetriä. Painoltaan ankerias on tavallisesti 200–1 500 grammaa, mutta suurin julkaistu painolukema on jopa lähes seitsemän kilogrammaa.
Ankerias elää luonnostaan Atlantin itärannikolla Skandinaviasta Marokkoon, sekä Atlanttiin, Itämereen ja Välimereen laskevissa joissa, sekä muualla Euroopan rannikolla Vienanmerta myöten. Sitä on istutettu Aasiaan ja Etelä- ja Keski-Amerikkaan, mutta istukkaista ei ole muodostunut lisääntyviä kantoja.
Ankerias on erittäin vahva ja sitkeähenkinen kala, ja se osaa myös kiemurrella taaksepäin. Se on pohjakala ja elää tavallisesti alle kolmen metrin syvyydessä. Päivisin se lymyilee usein suojapaikoissa, esimerkiksi hiekan seassa. Se liikkuu ja saalistaa lähinnä öisin. Ankeriaan värinäkö on heikohko ja kuuloaisti muita kaloja huonompi, mutta sen hajuaisti on erittäin hyvä, mitä se hyödyntää saalistuksessa.
Ankeriaan leptocephalus-toukka nauttii pian kuoriutumisensa jälkeen ensiateriansa ruskuaispussistaan. Sitten se siirtyy syömään mikroskooppisen pientä planktonia. Toden teolla ankerias alkaa kuitenkin syödä ja kasvaa vasta Euroopan makeissa vesissä. Petoja välttääkseen se aterioi yöllä. Suurehkot ankeriaat saalistavat äyriäisiä, hyönteisiä ja jopa toisia kaloja. Erityisesti ne pitävät kuolleista tai kuolevista eläimistä.
Sukukypsät hopea-ankeriaat eivät enää syö. Akvaario-olosuhteissa on todettu, että hopea-ankeriasmuoto pystyy olemaan yli kuusi vuotta ilman ravintoa.
Uusien, jokivesiin vaeltavien ankeriaiden määrä on pudonnut yhteen prosenttiin 1980-lukua edeltävältä tasolta. Suomen sisävesissä ankeriaita esiintyi aiemmin luontaisesti, mutta nykyisin kanta on käytännössä täysin riippuvainen istutuksista. Koko Euroopan ankeriaskanta on romahtanut ilman yksittäistä selvää syytä. Mahdollisiksi tekijöiksi on arvioitu ylikalastusta, sisämaan elinympäristöjen katoamista, vesivoimaloiden rakentamista, ilmastonmuutosta ja merivirtojen muutosta, tauteja ja saasteita.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt ankeriaan äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuutensa vuoksi ankeriaan pyynti on paikoin kiellettyä. Suomessa ankeriaan pyynti on kiellettyä lokakuun alusta tammikuun loppuun. WWF:n kalaoppaassa ankerias on punaisella listalla. Ankerias lisättiin uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kauppaa säätelevän kansainvälisen CITES-sopimuksen liitteeseen II kesäkuussa 2007. Ankeriaan uhanalaisuusluokitus astui voimaan maaliskuussa 2009. Tämän jälkeen ankeriaan kansainvälinen kauppa on sopimusvaltioissa erityisluvanvaraista.