Molukkirapu (Limulus polyphemus) on elävä fossiili, joka elää valtamerissä. Sen sukulaisia eli merissä jo 400–350 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin heimosta elää neljä lajia, muut niistä ovat pienikokoisempia ja niitä tavataan Aasian rannikoilla.Nimestään huolimatta molukkirapu on läheisempää sukua hämähäkeille ja skorpioneille kuin ravuille.Molukkirapu kykenee kasvattamaan hävinneen raajan tilalle uuden.
Molukkiravut ovat väriltään vihertäviä tai ruskeita. Naaras kasvaa suuremmaksi kuin koiras, sen ruumiin halkaisija voi olla 30 cm. Ravun pituus otsasta pyrstön kärkeen on noin kaksi kertaa sen leveys. Molukkiravun veri on kuparipitoinen koska siinä happea kuljettaa hemoglobiinin asemasta hemosyaniini ja siksi sen väri on sinertävä.
Molukkiravun vartalo on kolmejaokkeinen. Sileässä, puolipyöreässä etuosassa ovat viisi paria silmiä, pikku sakset joiden avulla se siirtää ruokaa suuhunsa, viisi paria jalkoja liikkumiseen ja suu jalkojen välissä. Takimmaiset jalat ovat melamaiset, ja auttavat rapua lipumaan vedessä. Keskiosassa on maha, kidukset ja sukupuolielimet sekä iso osa eläimen lihaksista. Takaosa on pitkä kapea pyrstö.
Kasvaessaan molukkirapu joutuu vaihtamaan kuorta. Se kehittää uuden kuoren vanhan alle ja pumppaa sitten kiduksillaan niin, että vanha kuori halkeaa kahden etummaisen jaokkeen saumasta. Uusi kuori on pehmeä ensimmäisen vuorokauden ajan. Jokaisessa kuorenvaihdossa molukkirapu kasvaa 25–30 %.
Molukkirapuja tavataan Pohjois-Amerikan itärannikolla Mainesta Floridan eteläosaan, Meksikonlahdelle ja Jukatanin niemimaalle asti.
Pieniä molukkirapuja voi pitää meriakvaariossa, mutta harva allas on tarpeeksi suuri täysikokoiselle ravulle.
