Viherpuukäärme (Dendrelaphis punctulatus) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji.
Viherpuukäärmellä on hoikka, virtaviivainen ruumis ja pitkä, hyvin ohut häntä. Sen pää on hieman ruumista leveämpi ja sillä on suuret, pyöreäpupilliset silmät. Se on täysikasvuisena tavallisesti noin 0,9–1,5 metriä pitkä, mutta suurimmat yksilöt voivat kasvaa kaksimetrisiksi. Viherpuukäärmeen väri vaihtelee sijainnista riippuen. Selkäpuoli on väriltään oliivinvihreän, kirkkaanvihreän, harmaan, ruskean, mustan, sinisen ja keltaisen välillä. Sillä on useimmiten keltainen tai kermanvärinen vatsapuoli ja kirkkaankeltainen kaula. Nahka on suomujen välissä vaaleansininen, ja se näkyy erityisesti käärmeen nieltyä suuren saaliin ja sen puolustautuessa.
Viherpuukäärmettä tavataan Australian pohjois- ja itäosien rannikolta ja sen lähialueilta. Se on yleisin maan harvoista tarhakäärmeistä. Uudesta-Guineasta ja sen läheisiltä saarilta tavattuja yksilöitä pidetään nykyään eri lajeihin kuuluvana. Viherpuukäärme elää sekä kuivissa että kosteissa elinympäristöissä, kuten avoimissa metsissä, sademetsissä, maaseudulla ja esikaupunkien puutarhoissa. Se viihtyy yhtä lailla ruohomailla kuin metsissä.
Viherpuukäärme on nopea kiipeilijä, joka viettää suurimman osan ajastaan puissa ja pensaissa. Se tarttuu kiinni oksista kiertämällä piiskamaisen häntänsä niiden ympärille. Viherpuukäärme on terävänäköinen ja pääasiassa aktiivinen päivällä. Se ottaa usein aurinkoa aamuisin ja pakenee häirittynä nopeasti suojaan. Viherpuukäärme viettää yönsä puunkoloissa, kallionhalkeamissa, kapeissa luolissa tai hylätyissä rakennuksissa. Talvella käärmeet kokoontuvat ryhmiin pysyäkseen lämpiminä.
Häirittynä viherpuukäärme voi päästää kloaakistaan epämiellyttävän hajun. Se saattaa myös nousta ylös ja pullistaa kurkkunsa ja ruumiinsa etuosan, jolloin sen suomujen välissä oleva vaaleansininen nahka näkyy. Saalistajan pelästyessä käärme pääsee luikertelemaan pakoon. Tarvittaessa käärme myös puree, vaikkei sillä olekaan myrkkyhampaita tai myrkkyä.
Viherpuukäärme etsii ravintonsa maasta ja matalasta aluskasvillisuudesta. Se on aktiivinen peto, joka tutkii päällään lehtiä ja löysää maaperää haistaakseen saaliinsa, jonka se nielee elävänä. Viherpuukäärmeen pääasiallista ravintoa ovat sammakot, mutta se syö myös gekkoja, skinkkejä ja muita liskoja. Lisäksi sen on joskus havaittu syövän matelijoiden munia, pieniä nisäkkäitä, rannalle ajautuneita nuijapäitä ja kalaa.
Viherpuukäärmeet parittelevat kesäkuukausina. Naaras munii kerralla 3–16 munaa, jotka kuoriutuvat usein helmi- tai maaliskuussa. Vastakuoriutuneet poikaset ovat kuonosta peräaukkoon mitattuina noin 24-senttisiä.
