Kuningaskobra (Ophiophagus hannah) on kookas, nopealiikkeinen myrkkykäärme. Nimestään huolimatta laji ei kuulu kobrien sukuun (Naja) vaan Ophiophagus-sukuun (suom. ”käärmeiden syöjä”).
Kuningaskobra on maailman suurin myrkkykäärme. Se voi kasvaa 5,5 metriä pitkäksi, kohottautuessaan sillä voi olla korkeutta noin 175–185 cm ja painoa jopa 10 kiloa. Sen nahka on musta, vihertävä tai ruskea, ja siinä on usein keltaisia raitoja, varsinkin nuorissa yksilöissä. Sen niskan kohdalla on hupuksi kutsuttua nahkaa. Kuningaskobran leukaluut eivät ole luutuneet, joten se voi levittää kitaansa saaliin koon mukaan. Kuningaskobran myrkkyhampaat voivat kasvaa 1,25 cm pitkiksi. Kuningaskobra levittää huppunsa, kun se aikoo hyökätä. Käärme voi myös sihistä tuntiessa olonsa uhatuksi.
Kuningaskobraa tavataan villinä Kiinan eteläosissa sekä Kaakkois-Aasiassa, kuten Intiassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Filippineillä, mutta ei esimerkiksi Sri Lankalla.
Kuningaskobra saalistaa päivisin. Se on erikoistunut pyytämään muita käärmeitä, jotka se surmaa myrkkyhampaillaan. Saalistava kuningaskobra suosii vaarattomia käärmeitä, kuten pensaskäärmeitä, mutta hyökkää myös kobrien ja kraittien kimppuun. Tilaisuuden tullen se pyydystää liskojakin.
Kuningaskobra jäljittää saalistaan hajun perusteella. Se lipoo kieltään ja ”maistelee” ilmaa, jolloin kieleen tarttuu hajumolekyylejä. Palatessaan suuhun kieli ylittää Jacobsonin elimen, hajuelimen, joka pystyy aistimaan erilaisia tuoksuja. Kun käärme iskee, myrkky pusertuu ulos ontoista myrkkyhampaista ja halvaannuttaa uhrin hengityslihakset.
Kuningaskobra munii 20–40 munaa, joita naaras hautoo paastoten 60–80 päivää, mutta lähtee pesästä hetkeä ennen kuoriutumista; poikaset ovat kuoriutuessaan 45–50 cm pitkiä ja tappavia jo kolmituntisina. Myös koiras partioi pesän lähistöllä.
