Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Kauluskarhu eli sepelkarhu eli Aasian mustakarhu (Ursus thibetanus) on Keski- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Kaukoidässä elävä karhulaji. Se voi kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi ja 150 kilogramman painoiseksi.
Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on sitä vain vähän suurempi kärppä. Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on...
Leopardikissa eli bengalinkissalähde? eli aasianmetsäkissa (Prionailurus bengalensis) on pieni kissaeläin, joka elää itäisessä, kaakkoisessa ja eteläisessä Aasiassa. Sitä metsästetään etenkin Kiinassa sen kauniin turkin vuoksi, vaikka sitä paikoin...
Japaninhirvi eli japaninkauris eli japaninpeura (Cervus nippon) on jalohirvien (Cervinae) alaheimoon kuuluva hirvieläin (Cervidae), joka on alun perin kotoisin Itä-Aasiasta. Nykyisin sitä tavataan luontaisen elinalueensa ulkopuolelle istutettuna...
Sambarhirvi eli aristoteleenhirvi (Rusa unicolor) on aasialainen hirvieläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on sambar.
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Pyöriäisdelfiini (Stenella longirostris), jonka uudeksi nimeksi on ehdotettu suippokuonodelfiini, on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Se on kolmivärinen: tummanharmaa selkä, helmenharmaat kyljet ja lähes valkoinen vatsa. Tyypillinen...
Kiinanmuurahaiskäpy (Manis pentadactyla) on yksi kahdeksasta muurahaiskäpyjen lahkon nisäkäslajista. Se esiintyy metsäalueilla Himalajan seudulla, Burmassa, pohjoisessa Indokiinassa sekä Etelä-Kiinassa subtrooppisilla ja kesävihannilla alueilla....
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Vaivaishiiri (Micromys minutus) on pienikokoinen jyrsijälaji, jota tavataan Euroopassa ja Aasiassa. Se on vaivaishiirten (Micromys) suvun ainoa laji.Vankeudessa kasvatettuja vaivaishiiriä pidetään joskus lemmikkieläiminä. Luonnonvaraiset...
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Pikkukaskelotti (Kogia sima) on kaskelottien heimoon kuuluva hammasvalas. Se on maailman pienin kaskelottilaji. Pikkukaskelottia pidettiin 1960-luvun puoliväliin asti kuuluvana samaan lajiin kääpiökaskelotin kanssa.
Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi) on Kiinan kaakkoisosassa ja Taiwanissa elävä pienikokoinen hirvieläin. Kiinanmuntjakkeja on istutettu myös Britanniaan ja Ranskaan, mutta laji on hävinnyt Ranskasta.Kiinanmuntjakilla on kesällä punaruskea turkki,...
Siperiankärppä eli kolinski (Mustela sibirica) on näätäeläimiin (Mustelidae) kuuluva laji.Koiraan pituus on 28–39 senttimetriä, häntä 15–21 senttimetriä ja paino 650–820 grammaa. Naaraan vastaavat mitat ovat 25–30 senttimetriä, 13–16 senttimetriä ja...
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla. Lahtivalaita on maailmassa noin 500 000–700 000 yksilöä.
Kääpiömiekkavalas eli hoikkapallopää (Feresa attenuata) on huonosti tunnettu delfiinilaji. Sillä on hoikka, sikarinmuotoinen ruumis, joka kaventuu pyrstöevään päin. Pää on pyöreä ja tylppä, eikä sillä ole delfiineille tyypillistä kuonoa....
Hiiripäästäinen eli kyläpäästäinen (Suncus murinus) on Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva päästäislaji. Luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolella sitä elää muun muassa Filippiineillä, Intian valtameren saarilla, Lähi-idässä ja...
Naamaripalmunäätä (Paguma larvata) on palmunäätien alaheimoon kuuluva laji. Se on sukunsa Paguma ainoa laji.Naamaripalmunäätä on noin puolen metrin mittainen, samaten sen häntä. Ruumiin paino on 3,6–5 kg.Naamaripalmunäätää tavataan Intiassa ja...
Pikkusivettikissa (Viverricula indica) on sivettieläinten (Viverridae) heimoon kuuluva trooppisilla maa-alueilla elävä tasalämpöinen ja endoterminen nisäkäslaji. Se on sukunsa Viverricula ainoa laji.
Lyhyteväpallopää eli isokuonopallopää eli pallopää (Globicephala macrorhynchus) on pallopäävalaisiin kuuluva delfiinilaji. On mahdollista että nykyisin lyhyteväpallopäihin luokiteltavat delfiinit kuuluvat kahteen lajiin, sillä Japanin lähivesillä on...
Raitadelfiini (Stenella coeruleoalba) on yli kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Sitä tavataan maailman kaikilla trooppisilla ja lämpimillä merillä missä veden lämpötila on yli 20 astetta. Se kasvaa 220–240 cm pitkäksi, ja sillä on erityinen...
Intiankyttyrädelfiini (Sousa chinensis) on ryhädelfiineihin kuuluva delfiinilaji, joka elää Kaakkois-Aasiassa. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kyttyrädelfiini. Intiankyttyrädelfiinin uhanalaisuusluokitus...
Läikedelfiini eli vanhoilta nimiltään ohjasdelfiini tai hoikkadelfiini (Stenella attenuata) on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Laji on saanut nimensä ihoa kirjovista tummemmista täplistä, joita tosin poikasilla ei vielä ole....
Delfiinit (Delphinus) on delfiinien (Delphinidae) heimoon kuuluva valassuku. Suvun edustajat laskettiin pitkään yhdeksi ja samaksi lajiksi, mutta 1960-luvulta alkaen on katsottu, että kyseessä on kaksi eri lajia: pitempinokkainen ”nimilaji”...
