Monisilmäkrotti (Antennarius multiocellatus) on Länsi-Atlantin lämpimissä osissa elävä pohjakala.
Monisilmäkrotti on antennikrottien heimon tyypillinen edustaja. Sen on muodoltaan pallomainen ja kasvaa noin 20-senttiseksi. Iho on rupisen kyhmyinen ja suu on suuri. Kalalla on pitkä ensimmäisestä eväruodosta kehittynyt "ongenvapa" päässään. Se on huono uimari ja liikkuu pohjaa pitkin ikään kuin kävellen vahvoilla varrellisilla evillään.
Monisilmäkrottien väritys vaihtelee huomattavasti; kala voi olla ruskea, vihreä, keltainen, oranssi tai punainen, ja se voi vaihtaa väriään ympäristön mukaan. Sekä muodoltaan että väriltään monisilmäkrotit muistuttavat suuresti sienieläimiä. Ruumis on aina silmiä muistuttavien täplien kirjavoima, mistä lajin suomenkielinen nimi juontuu. Luonnossa täplät muistuttavat sienieläinten aukkoja.
Monisilmäkrotit elävät läntisen Atlantin trooppisissa osissa, Bahamalta, Bermudalta ja Floridasta Karibianmeren ja Keski-Amerkikan kautta Brasilian rannikon pohjoisosaan. Kaukainen erillisesiintymä on Ascensionin saarella. Monisilmäkrotit viihtyvät riutoilla matalissa vesissä 66 metrin syvyyteen asti ja elävät aina yhdessä sienieläinten kanssa.
Monisilmäkrotit saalistavat pääasiassa kaloja, mutta myös taskuravut ja sirkkaäyriäiset kelpaavat. Ne odottavat onkien paikallaan sienieläimen päällä kunnes saalis ui tarpeeksi lähelle ja avaavat sitten äkkiä suunsa imaisten saaliin sisäänsä.
