Kalmari (Loligo vulgaris) on kalmarien lahkoon kuuluva Atlantin itäosien mustekalalaji. Sen vaipan pituus on yleensä 15-25 cm, mutta se voi kasvaa 40 cm:n mittaan.
Kalmarit ovat kymmenlonkeroisia mustekaloja. Kahdeksan suhteellisen lyhyen "tavallisen" lonkeron ohella niillä on kaksi pitkää pyyntilonkeroa. Koiraan neljäs vasemmanpuoleinen lonkero on erikoistunut parittelutehtävään.
Kalmarit saalistavat parvina. Ne syövät lähinnä kalaa ja äyriäisiä. Ne pyydystävät saaliinsa kahdella pitkällä pyyntilonkerollaan ja lamauttavat sen sylkirauhasten erittämällä myrkyllä. Lopullisesti kala kuolee, kun kalmari puraisee sitä päähän. Sukkulamainen ruumis on tarvittaessa hyvin nopea pakenemaan lyhyitä matkoja saalistajan ulottuvilta.
Kalmarit elävät rannikon tuntumassa yleensä 20-250 m:n syvyydessä. Ne ovat nopeakasvuisia ja lyhytikäisiä, ja kuolevat yleensä lisäännyttyään vuoden ikäisenä.
Kalmari on jaettu kahteen alalajiin, joista Loligo vulgaris vulgaris esiintyy Pohjanmeren ja Länsi-Afrikan välisellä alueella sekä koko Välimeressä, L. v. reynaudi eteläisessä Afrikassa. Toiset pitävät näitä erillisinä lajeina.
Kalmaria pyydetään kaupallisesti huomattavia määriä ainakin Välimeressä.
