Brunei
1063 lajit
Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on 460 000 asukkaan sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa.
Maantiede
Brunei sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Borneon saaren pohjoisosassa. Valtio muodostuu kahdesta osasta, joiden välillä ei ole maayhteyttä: 97 prosenttia asukkaista asuu länsiosassa, jossa maan pääkaupunki Bandar Seri Begawan sijaitsee, kun taas vuoristoisessa itäosassa on vain 10 000 asukasta. Ainoa naapurivaltio on Malesia, jonka kanssa Bruneilla on 380 kilometriä maarajaa. Rantaviivaa on 161 kilometriä.
Bruneissa on monia Etelä-Kiinan mereen laskevia jokia, joista pisin on Belait, ja asutus keskittyy jokilaaksoihin. Maasto on monimuotoista: mangrovemetsiä, turvesoita, nummea, dipterokarpuskasvien muodostamia sekametsiä ja vuoristometsiä. Maan pohjoisosissa on tasaista, kun taas Temburongin eteläosa on vuoristoista ja harvaan asuttua. Korkein kohta on 1 850 metriä merenpinnan yläpuolella Pagonvuorella.
Brunein alueeseen kuuluu myös 33 saarta. Ne sijaitsevat Bruneinlahdella tai jokien suistoissa, kaksi saarta on hiukan ulompana merellä. Useimmat saaret ovat asumattomia ja viidakon peittämiä, ja niissä on hiekkarantoja ja mangrovesoita.
Brunein ilmasto on trooppinen. Ympäri vuoden on kuumaa ja erittäin kosteaa, tyypillisesti keskimääräinen alin lämpötila on 24 astetta ja ylin 30–32 astetta. Sateita saadaan ympäri vuoden, eniten syys-marraskuussa ja vähiten maalis-elokuussa. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on noin 2 900 millimetriä rannikkoseuduilla ja 3 800 millimetriä sisämaassa.
Yhteensä noin kolme viidesosaa Bruneista on sademetsän peitossa ja viidesosa muun metsän peitossa. Brunein monimuotoisissa sademetsissä, mangrovemetsissä ja koralliriutoilla elää monia harvinaisia eläimiä. Luonnonsuojelu on onnistunut hyvin, ja salametsästäjiä rangaistaan ankarasti. Niinpä aasiannorsut, orangit, puuleopardit ja nenäapinat saavat elää viidakoissa rauhassa. Saarilla elää uhanalaisia lajeja, kuten merikilpikonnia, apinoita ja lepakoita. Rannikoilla on tavattu 500 kalalajia ja 12 katkarapulajia. Mangrovemetsät ovat tärkeä muuttolintujen talvehtimisalue.
Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on 460 000 asukkaan sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa.
Maantiede
Brunei sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Borneon saaren pohjoisosassa. Valtio muodostuu kahdesta osasta, joiden välillä ei ole maayhteyttä: 97 prosenttia asukkaista asuu länsiosassa, jossa maan pääkaupunki Bandar Seri Begawan sijaitsee, kun taas vuoristoisessa itäosassa on vain 10 000 asukasta. Ainoa naapurivaltio on Malesia, jonka kanssa Bruneilla on 380 kilometriä maarajaa. Rantaviivaa on 161 kilometriä.
Bruneissa on monia Etelä-Kiinan mereen laskevia jokia, joista pisin on Belait, ja asutus keskittyy jokilaaksoihin. Maasto on monimuotoista: mangrovemetsiä, turvesoita, nummea, dipterokarpuskasvien muodostamia sekametsiä ja vuoristometsiä. Maan pohjoisosissa on tasaista, kun taas Temburongin eteläosa on vuoristoista ja harvaan asuttua. Korkein kohta on 1 850 metriä merenpinnan yläpuolella Pagonvuorella.
Brunein alueeseen kuuluu myös 33 saarta. Ne sijaitsevat Bruneinlahdella tai jokien suistoissa, kaksi saarta on hiukan ulompana merellä. Useimmat saaret ovat asumattomia ja viidakon peittämiä, ja niissä on hiekkarantoja ja mangrovesoita.
Brunein ilmasto on trooppinen. Ympäri vuoden on kuumaa ja erittäin kosteaa, tyypillisesti keskimääräinen alin lämpötila on 24 astetta ja ylin 30–32 astetta. Sateita saadaan ympäri vuoden, eniten syys-marraskuussa ja vähiten maalis-elokuussa. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on noin 2 900 millimetriä rannikkoseuduilla ja 3 800 millimetriä sisämaassa.
Yhteensä noin kolme viidesosaa Bruneista on sademetsän peitossa ja viidesosa muun metsän peitossa. Brunein monimuotoisissa sademetsissä, mangrovemetsissä ja koralliriutoilla elää monia harvinaisia eläimiä. Luonnonsuojelu on onnistunut hyvin, ja salametsästäjiä rangaistaan ankarasti. Niinpä aasiannorsut, orangit, puuleopardit ja nenäapinat saavat elää viidakoissa rauhassa. Saarilla elää uhanalaisia lajeja, kuten merikilpikonnia, apinoita ja lepakoita. Rannikoilla on tavattu 500 kalalajia ja 12 katkarapulajia. Mangrovemetsät ovat tärkeä muuttolintujen talvehtimisalue.
