Riuttatiira (Thalasseus sandvicensis, aiemmin Sterna sandvicensis) on laajalle levinnyt suurehko merilintu. Levinneisyysalueen mukaan se jaetaan joskus kolmeen alalajiin, T. s. sandvicensis Euroopassa ja Afrikassa, T. s. acuflavida Pohjois-Amerikassa ja T. s. eurygnatha Etelä-Amerikassa. Suomessa se ei vielä (2006) ole pesinyt, vaikka satunnaisia yksilöitä Itämeren rannoilla onkin vieraillut.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ni
NilviäissyöjäKa
KalansyöjätMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Es
Esiyksilölliset eläimetLe
Leijailevat linnutMe
MerilintuMerilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Si
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioS
alkaaSelkä ja siivet ovat harmaat, kaula rinta ja pään alaosa valkeat, silmien yläpuoli kesällä musta, loppukesästä talveen otsa valkoinen. Pitkä, kapea tikkunokka musta keltaisella kärjellä. Kookkaampi kuin Suomen yleisimmät tiirat, mutta räyskää pienempi. Pituus on 35–45 cm, siipien kärkiväli 85–105 cm, paino 80–100 grammaa.
Riuttatiira ei kuulu Suomen pesimälinnustoon, mutta jo Viron rannikoilla näitä kauniita vaaleita tiiroja tapaa pesimästä. Riuttatiiroja kiertelee kuitenkin Suomenkin merenrannikoilla vuosittain huhti-elokuussa. Suurin osa havainnoista tulee Suomenlahdelta ja Lounaissaaristosta, mutta monesti lajin satunnaisia kiertelijöitä saattaa tavata myös mm. Porin seudulta. Vuonna 2007 riuttatiirasta tehtiin Suomessa ainakin 10 havaintoa, joiden perusteella eri yksilöitä havaittiin noin 6–9. Parhaiten laji oli havaittavissa Hangossa, jossa laji havaittiin yhteensä 7 kertaa (ilmeisesti 5 eri yksilöä koko vuoden aikana).
Riuttatiira ei ole yhtä aggressiivinen kuin lapintiira ja naurulokki, ja se pesii joskus näiden lähellä ollakseen suojassa pedoilta.
Riuttatiira syö pääasiassa pieniä kaloja rannikolla tai avomerellä.
