Eskimolokki (Larus thayeri) on suurikokoinen lokki, joka pesii Pohjois-Amerikassa, Kanadan arktisilla saarilla. Eskimolokit talvehtivat laajalla alueella, joka säästä riippuen ulottuu Alaskasta aina Kalifornianlahdelle saakka. Tietty populaatio talvehtii myös Mississippijoen varrella.
Harhautuneita lintuja on tavattu Meksikossa, Japanissa, Tanskassa ja muutamassa muussa Länsi-Euroopan maassa.
Lintu on saanut tieteellisen nimensä ornitologi John Eliot Thayerin mukaan. Hänestä johtuu myös lajin englanninkielinen nimi Thayer's Gull.
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
T
alkaaEskimolokki on kookas harmaaselkäinen lokki. Ruumiin pituus on 58–63 cm, siipien kärkiväli on 130–140 cm ja se painaa 0,72–1,5 kg.Kesäpuvussa linnun pää ja kaula ovat valkoisia. Nokka on kirkkaankeltainen, ja sen alaosassa on iso punainen täplä. Selkä on harmaa ja jalat vaaleahkon punaiset.
Nuoret linnut ovat ruskehtavia, nokka ja jalat ovat mustat. Jalat muuttuvat ennen muuta pukukehitystä aikuisen jalkojen värisiksi.
Eskimolokki rakentaa pesän risuista ja kasvin osista tai se pesii vain ruoholla. Pesä on aina maassa. Naaras munii 3 sinertävää tai vihertävää munaa.
Eskimolokki kuuluu lokkiryhmään, jonka taksonomia on huonosti tunnettu, mutta jota tutkitaan paljon. Ennen sitä pidettiin grönlanninlokin (Larus glaucoides) ja tämän alalajin (Larus glaucoides kumlieni) risteytymänä.
