Tanska
985 lajit
Tanskan kuningaskunta eli Tanska on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Maantiede
Tanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista 74 on asuttuja (tammikuu 2015). Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä. Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Suurin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläisin osa Saksaan.
Tanskan saarista tärkeimpiä ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren Kattegatiin yhdistävien salmien välissä. Nämä salmet ovat Jyllannin ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Själlannin välinen Iso-Belt sekä Själlannin ja Ruotsin puoleisen mantereen välinen Juutinrauma (Øresund). Kaikkien näiden salmien yli johtaa nykyään sillat. Vähä-Beltin silta valmistui 1935, Iso-beltin silta 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös ollut silta tai tunneli yli Femen-Beltin Saksan puolelle. Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina sijaitsee Sjællandin saaren itärannikolla.
Vendsyssel-Thyn saari sijaitsee Jyllannin niemimaan pohjoispuolella, kapean Limvuonon siitä erottamana. Bornholm sijaitsee muista Tanskan saarista erillään Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Muita tärkeitä saaria ovat Lolland, Falster, Mors, Als, Langeland ja Møn.
Tanskalaista maisemaa hallitsee laakea alanko, joka on paikoin kumpuilevaa. Tanskassa ei ole ylänköjä. Itä-Jyllannissa sijaitseva maan korkein piste Yding Skovhøj on vain noin 172,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Jyllannin itäosasta löytyy myös muita lähes yhtä korkeita mäkiä, kuten Ejer Bavnehøj ja Møllehøj, joka on Tanskan korkein luonnollinen kohta. Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä on hiekkadyynien ja laguunien hallitsema Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko. Sisävesiä Tanskassa on yhteensä noin 700 neliökilometriä, ja järvistä suurin on Sjællandin saaren pohjoisosassa sijaitseva Arresø.
Tanskan kallioperä on geologisesti melko nuorta, ja se on muodostunut pääosin liitu-, tertiääri- ja kvartäärikaudella löysistä kivilajeista. Tanskan pintamaa koostuu pääosin savesta ja hiekasta.
Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsäalueita löytyy. Aarniometsistä lähes kaikki on hakattu maatalouden tieltä. Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei kasva havupuita juuri luonnostaan. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, josta lähtee vuosittain 8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille. Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia. Yleisiä eläinlajeja ovat muun muassa saksanhirvi, metsäkauris, jänis ja siili.
Tanskan neljä kansallispuistoa on perustettu kaikki 2000-luvulla. Thyn kansallispuisto avattiin vuonna 2008 ja Mols Bjergen kansallispuisto 2009. Skjoldungernen kansallispuisto on puistoista uusin. Vattimeren kansallispuisto liitettiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2014. Merkittävä luonnonnähtävyys on myös rantatörmät Mønin saarella.
Ilmasto
Tanskassa vallitsee meri-ilmasto. Maan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvet ovat viileitä, mutta pohjoismaisittain lauhoja. Ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää, ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Kesällä sää on vaihtelevaa, mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa. Sateita saadaan melko paljon etenkin syksyisin.
Tanskan kuningaskunta eli Tanska on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Maantiede
Tanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista 74 on asuttuja (tammikuu 2015). Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä. Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Suurin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläisin osa Saksaan.
Tanskan saarista tärkeimpiä ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren Kattegatiin yhdistävien salmien välissä. Nämä salmet ovat Jyllannin ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Själlannin välinen Iso-Belt sekä Själlannin ja Ruotsin puoleisen mantereen välinen Juutinrauma (Øresund). Kaikkien näiden salmien yli johtaa nykyään sillat. Vähä-Beltin silta valmistui 1935, Iso-beltin silta 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös ollut silta tai tunneli yli Femen-Beltin Saksan puolelle. Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina sijaitsee Sjællandin saaren itärannikolla.
Vendsyssel-Thyn saari sijaitsee Jyllannin niemimaan pohjoispuolella, kapean Limvuonon siitä erottamana. Bornholm sijaitsee muista Tanskan saarista erillään Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Muita tärkeitä saaria ovat Lolland, Falster, Mors, Als, Langeland ja Møn.
Tanskalaista maisemaa hallitsee laakea alanko, joka on paikoin kumpuilevaa. Tanskassa ei ole ylänköjä. Itä-Jyllannissa sijaitseva maan korkein piste Yding Skovhøj on vain noin 172,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Jyllannin itäosasta löytyy myös muita lähes yhtä korkeita mäkiä, kuten Ejer Bavnehøj ja Møllehøj, joka on Tanskan korkein luonnollinen kohta. Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä on hiekkadyynien ja laguunien hallitsema Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko. Sisävesiä Tanskassa on yhteensä noin 700 neliökilometriä, ja järvistä suurin on Sjællandin saaren pohjoisosassa sijaitseva Arresø.
Tanskan kallioperä on geologisesti melko nuorta, ja se on muodostunut pääosin liitu-, tertiääri- ja kvartäärikaudella löysistä kivilajeista. Tanskan pintamaa koostuu pääosin savesta ja hiekasta.
Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsäalueita löytyy. Aarniometsistä lähes kaikki on hakattu maatalouden tieltä. Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei kasva havupuita juuri luonnostaan. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, josta lähtee vuosittain 8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille. Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia. Yleisiä eläinlajeja ovat muun muassa saksanhirvi, metsäkauris, jänis ja siili.
Tanskan neljä kansallispuistoa on perustettu kaikki 2000-luvulla. Thyn kansallispuisto avattiin vuonna 2008 ja Mols Bjergen kansallispuisto 2009. Skjoldungernen kansallispuisto on puistoista uusin. Vattimeren kansallispuisto liitettiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2014. Merkittävä luonnonnähtävyys on myös rantatörmät Mønin saarella.
Ilmasto
Tanskassa vallitsee meri-ilmasto. Maan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvet ovat viileitä, mutta pohjoismaisittain lauhoja. Ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää, ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Kesällä sää on vaihtelevaa, mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa. Sateita saadaan melko paljon etenkin syksyisin.
