Metsäkafferipuhveli (Syncerus caffer nanus) on kafferipuhvelin alalaji. Sen on esitetty joskus olevan myös kokonaan oma lajinsa. Kapinkafferipuhvelista se poikkeaa esimerkiksi pienemmältä kooltaan.
Laidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
Lauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
A
alkaaMetsäkafferipuhvelilla on kapinkafferipuhveliin verrattuna useita eroja. Se on kooltaan pienempi. Urokset painavat 320 kiloa ja naaraat 260 kiloa. Ruumiin pituus on 180-220 cm ja säkäkorkeus 100-130 cm. Sen turkki on punertavanruskea. Tummempia alueita on jaloissa ja hartiolla. Turkki tummuu eläinten vanhetessa. Naama on kapinkafferipuhvelia kapeampi ja suorempi. Usein lerpattavat kovat suuret ja niiden reunoilla on pitkiä karvoja. Uroksilla ja naarailla on sarvet, jotka uroksilla ovat yleensä naaraita suuremmat. Sarvet kasvavat taakseppäin linjassa otsaan. Toisin kuin kapinkafferipuhvelia, sarvet eivät kaarru yhtä kuperasti vaan ovat melko suorat. Myös pituudeltaan sarvet ovat huomattavasti lyhyemmät. Nahka voi olla miltei sentin paksuinen. Huulet ovat hyvin jäykät, minkä takia se ei pysty syömään hyvin lyhyttä ruohoa.
Metsäkafferipuhvelia tavataan osissa Angolaa, Kamerunia, Keski-Afrikan tasavaltaa, Kongon demokraattista tasavaltaa, Kongon tasavaltaa, Päiväntasaajan Guineaa, Gabonia ja Nigeriaa. Se suosii aukeita ja ruohikkoisia seutuja. Sitä esiintyy myös suljetuissa metsissä, mutta niissä sen kannan tiheydet ovat yleensä paljon pienemmät.
Metsäkafferipuhveli liikkuu tavallisesti 8–20 yksilön laumoissa, jotka ovat esimerkiksi kapinkafferipuhvelin laumoja selvästi pienempiä. Yhdessä laumassa on yleensä yksi tai kaksi täysikasvuista urosta, useita naaraita ja niiden jälkikasvua. Eläimet viettävät yleensä koko ikänsä samassa laumassa. Eri laumat eivät tiettävästi ole toisiinsa nähden territoriaalisia. Vuodenaikojen vaihtelun vaikutukset ovat suhteessa pieniä. Sadekaudella laumat saattavat kuitenkin hajaantua metsiin. Ravinnokseen metsäkafferipuhvelit käyttävät enimmäkseen ruohoja.
Metsäkafferipuhvelit voivat lisääntyä vuoden ympäri. Veden saatavuus saattaa kuitenkin olla rajoittava tekijä, jolloin naaraat synnyttävät sadekaudella. Tiineys kestää 340 päivää ja vasikoita on yksi, tai joskus harvoin kaksi. Vastasyntynyt vasikka on kirkkaan punainen. Naaras imettää kuusi kuukautta ja vasikka kasvaa sukukypsäksi 3,5–5-vuoden ikäisenä. Ne voivat elää 18-29-vuotta vanhoiksi. Metsäkafferipuhvelin tärkein petoeläin on leopardi.
Metsäkafferipuhvelin kannat tunnetaan suhteellisen huonosti. Vuonna 1999 koko kannan kooksi arvioitiin 60 000 yksilöä. Kantojen on arvioitu olevan laskussa sen koko levinneisyysalueella. Uhkia ovat esimerkiksi elinympäristöjen tuhoutuminen maanviljelyksen ja karjankasvatuksen takia, karjasta mahdollisesti leviävät taudit, kuivuudet ja metsästys. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto ei ole arvioinut sen uhanalaisuutta kafferipuhvelista erikseen.
