Kultapanda
1 lajit
Kultapanda (Ailurus fulgens) eli pikkupanda tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Kultapanda on kaikkiruokainen eläin, mutta sen pääravintona on bambu. Kultapanda on noin puolen metrin pituinen, hännän kanssa noin metrin. Kultapanda on erittäin uhanalainen eläinlaji. Sitä tavataan luonnonvaraisena ainoastaan Himalajan alueella, aivan eteläisessä Kiinassa ja Pohjois-Myanmarissa. Kultapandoja arvioidaan olevan noin 2 500 yksilöä, mutta määrä vähenee jatkuvasti elinympäristön pirstoutumisen ja metsästyksen vuoksi. Kultapanda on sukunsa ja heimonsa (Ailuridae) ainoa nykyisin elävä laji. Se jakautuu kahteen alalajiin.
Kultapandat elävät Himalajan vuoristoalueella Nepalissa, Etelä-Tiibetissä, Myanmarissa ja Koillis-Intiassa. Lisäksi niitä on tavattu Kiinan Yunnanin ja Sichuanin maakunnista. Sichuanin alueen uskotaan olleen kultapandojen, kuten myös muiden eläinlajien, turva-alue (refugio) viimeisen jääkauden aikaan. Brahmaputra-joen uskotaan eristäneen kultapandat kahteen osapopulaatioon, jotka ovat kehittyneet eri alalajeiksi. Aiemmin kultapandojen levinneisyysalue ulottui etelämmäksi Intiaan ja pohjoisemmaksi Kiinaan kuin nykyään.
Kultapandat viihtyvät lauhkean vyöhykkeen lehti- ja havumetsissä, joiden lämpötila on 10–25 °C:n välillä. Vuotuisen lämpötilavaihtelun takia kultapandat siirtyvät vuorenrinteillä ylös tai alas sopivaan lämpötilaan. Tämän vuoksi kultapandoja on nähty jopa 2 200–4 800 metrin korkeudessa. Kultapandat liikkuvat myös ravinnon saatavuuden mukaan etenkin bambun perässä. Ne elävät samoilla alueilla kuin isopanda, joka samoin on erikoistunut bambun syömiseen.
Kultapandoja on monissa eläintarhoissa ympäri maailmaa, Suomessa sekä Korkeasaaren eläintarhassa että Ähtärin eläinpuistossa. Ähtäriin ensimmäinen kultapandanaaras saapui kesäkuussa 2015.
Kultapanda (Ailurus fulgens) eli pikkupanda tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Kultapanda on kaikkiruokainen eläin, mutta sen pääravintona on bambu. Kultapanda on noin puolen metrin pituinen, hännän kanssa noin metrin. Kultapanda on erittäin uhanalainen eläinlaji. Sitä tavataan luonnonvaraisena ainoastaan Himalajan alueella, aivan eteläisessä Kiinassa ja Pohjois-Myanmarissa. Kultapandoja arvioidaan olevan noin 2 500 yksilöä, mutta määrä vähenee jatkuvasti elinympäristön pirstoutumisen ja metsästyksen vuoksi. Kultapanda on sukunsa ja heimonsa (Ailuridae) ainoa nykyisin elävä laji. Se jakautuu kahteen alalajiin.
Kultapandat elävät Himalajan vuoristoalueella Nepalissa, Etelä-Tiibetissä, Myanmarissa ja Koillis-Intiassa. Lisäksi niitä on tavattu Kiinan Yunnanin ja Sichuanin maakunnista. Sichuanin alueen uskotaan olleen kultapandojen, kuten myös muiden eläinlajien, turva-alue (refugio) viimeisen jääkauden aikaan. Brahmaputra-joen uskotaan eristäneen kultapandat kahteen osapopulaatioon, jotka ovat kehittyneet eri alalajeiksi. Aiemmin kultapandojen levinneisyysalue ulottui etelämmäksi Intiaan ja pohjoisemmaksi Kiinaan kuin nykyään.
Kultapandat viihtyvät lauhkean vyöhykkeen lehti- ja havumetsissä, joiden lämpötila on 10–25 °C:n välillä. Vuotuisen lämpötilavaihtelun takia kultapandat siirtyvät vuorenrinteillä ylös tai alas sopivaan lämpötilaan. Tämän vuoksi kultapandoja on nähty jopa 2 200–4 800 metrin korkeudessa. Kultapandat liikkuvat myös ravinnon saatavuuden mukaan etenkin bambun perässä. Ne elävät samoilla alueilla kuin isopanda, joka samoin on erikoistunut bambun syömiseen.
Kultapandoja on monissa eläintarhoissa ympäri maailmaa, Suomessa sekä Korkeasaaren eläintarhassa että Ähtärin eläinpuistossa. Ähtäriin ensimmäinen kultapandanaaras saapui kesäkuussa 2015.
