Botswana
829 lajit
Botswanan tasavalta eli Botswana on noin 2,3 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Botswana on kooltaan 1 100 kilometriä pohjoisesta etelään ja 960 kilometriä idästä länteen. Sen rajanaapurit lännessä ja pohjoisessa ovat Namibia, koillisessa Sambia ja Zimbabwe sekä etelässä ja kaakossa Etelä-Afrikka. Kansainvälinen tuomioistuin määritteli Cuandojoessa kulkevan osuuden Namibian-vastaisesta rajasta.
Botswana on pitkälti loivasti kumpuilevaa tasankoa, joka kohoaa kohti naapurimaiden ylänköalueita. Korkein kohta on 1 490 metriä, ja se sijaitsee maan kaakkoisosassa. Kalaharin autiomaa peittää lähes 85 prosenttia Botswanan pinta-alasta. Autiomaan pohjoispuolella on Okavangojoen suistoalue ja itäpuolella Makgadikgadin suolatasanko, joka on maailman laajimpia. Idässä taas on omurambojen peittämää ylänköä, joka kohoaa 1 200 metriin ennen Limpopon laaksoa, joka puolestaan laskee vähitellen 900 metristä 500 metriin merenpinnan yläpuolelle.
Botswanan pohjoisosassa on noin 10 000 neliökilometrin laajuinen Okavangon suisto. Suurin osa sinne saapuvasta vedestä haihtuu, mutta osa vedestä jatkaa Botetijokea pitkin Makgadikgadiin, jonne asti sitä pääsee toisinaan. Etelässä Botswanan rajajokina virtaavat Oranjen sivujoki Molopo sekä Limpopo ja sen sivujoet Notwane, Marico ja Shashe.
Tsodilon kalliomaalaukset ovat Unescon maailmanperintökohde.
Botswanan ilmasto on puolikuiva. Ilmastossa voi erotella kaksi pääkautta. Kuuma kesä kestää lokakuusta maaliskuuhun, ja vähäiset sateet ajoittuvat kesäpuolelle vuotta, yleensä marraskuun ja maaliskuun välille. Tämän kauden alkupuoliskolla iltapäivähelteet ovat kovat, mutta sateita odottavat puiden lehdet puhkeavat samanaikaisesti antaen tarpeellisen varjon. Talvi alkaa toukokuussa, kun ruoho vielä on vihreää. Yöt alkavat kylmetä ja päivät ovat raikkaita ja aurinkoisia. Etelässä ja lännessä on yleisesti ottaen kuivempaa kuin pohjoisessa ja idässä. Oheinen Francistownin ilmastotaulukko kuvaa maan kosteampaa pohjois- ja itäosaa. Lännessä sademäärä jää noin puoleen tästä.
Kalaharin kasvillisuus on huomattavasti monipuolisempaa kuin todellisten aavikoiden. Jopa kuivassa lounaiskulmassa kasvillisuus vastaa kuivaa aroa kuin aavikkoa. Botswanan tyypillinen kasvillisuus on ruohoista savannia. Se vaihtelee kuitenkin lounaisosien akaasioita kasvavista pensaikoista itäosien metsämaihin. Pohjoisessa ja idässä kasvaa mopanemetsiä, ja Okavangon suiston sekä Makgadikgadin ympärillä avointa ruohomaata. Tyypillisiä puulajeja ovat apinanleipäpuu, marula, mopanepuu, taatelipalmu, sykomori, keihäshaarapalmu, Garcinia livingstonei, makkarapuu ja kirahviakaasia.
Nisäkkäisiin, joita matkailijat tulevat katsomaan, kuuluvat elefantit, puhvelit, leopardit, gepardit, leijonat, kirahvit, seeprat, virtahevot, korvakoirat, beisat ja sarvikuonot. Tunnetuimpia lintuja ovat kiljumerikotka, strutsi, flamingot, kuningastrappi, käärmekaulat, sihteeri ja kuningaskalastaja. Tunnetuimpia matelijoita ovat krokotiilit, pytonkäärmeet, gekot, varaanit, kilpikonnat, viherkobra, mustamamba ja puffadderi.
Yli 17 prosenttia Botswanan pinta-alasta on rauhoitettu kansallispuistoiksi ja muiksi suojelualueiksi. Varsinaisia kansallispuistoja on neljä: Choben kansallispuisto, Makgadikgadijärvi, Nxai Panin kansallispuisto ja Kgalagadin kansallispuisto, joka jatkuu yhtenäisenä myös Etelä-Afrikan puolelle. Kolme ensin mainittua sijaitsevat maan pohjois- ja koillisosassa, Kgalagadi sen lounaisnurkassa. Aivan Botswanan keskellä on Central Kalahari Game Reserve.
Botswanan tasavalta eli Botswana on noin 2,3 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Botswana on kooltaan 1 100 kilometriä pohjoisesta etelään ja 960 kilometriä idästä länteen. Sen rajanaapurit lännessä ja pohjoisessa ovat Namibia, koillisessa Sambia ja Zimbabwe sekä etelässä ja kaakossa Etelä-Afrikka. Kansainvälinen tuomioistuin määritteli Cuandojoessa kulkevan osuuden Namibian-vastaisesta rajasta.
Botswana on pitkälti loivasti kumpuilevaa tasankoa, joka kohoaa kohti naapurimaiden ylänköalueita. Korkein kohta on 1 490 metriä, ja se sijaitsee maan kaakkoisosassa. Kalaharin autiomaa peittää lähes 85 prosenttia Botswanan pinta-alasta. Autiomaan pohjoispuolella on Okavangojoen suistoalue ja itäpuolella Makgadikgadin suolatasanko, joka on maailman laajimpia. Idässä taas on omurambojen peittämää ylänköä, joka kohoaa 1 200 metriin ennen Limpopon laaksoa, joka puolestaan laskee vähitellen 900 metristä 500 metriin merenpinnan yläpuolelle.
Botswanan pohjoisosassa on noin 10 000 neliökilometrin laajuinen Okavangon suisto. Suurin osa sinne saapuvasta vedestä haihtuu, mutta osa vedestä jatkaa Botetijokea pitkin Makgadikgadiin, jonne asti sitä pääsee toisinaan. Etelässä Botswanan rajajokina virtaavat Oranjen sivujoki Molopo sekä Limpopo ja sen sivujoet Notwane, Marico ja Shashe.
Tsodilon kalliomaalaukset ovat Unescon maailmanperintökohde.
Botswanan ilmasto on puolikuiva. Ilmastossa voi erotella kaksi pääkautta. Kuuma kesä kestää lokakuusta maaliskuuhun, ja vähäiset sateet ajoittuvat kesäpuolelle vuotta, yleensä marraskuun ja maaliskuun välille. Tämän kauden alkupuoliskolla iltapäivähelteet ovat kovat, mutta sateita odottavat puiden lehdet puhkeavat samanaikaisesti antaen tarpeellisen varjon. Talvi alkaa toukokuussa, kun ruoho vielä on vihreää. Yöt alkavat kylmetä ja päivät ovat raikkaita ja aurinkoisia. Etelässä ja lännessä on yleisesti ottaen kuivempaa kuin pohjoisessa ja idässä. Oheinen Francistownin ilmastotaulukko kuvaa maan kosteampaa pohjois- ja itäosaa. Lännessä sademäärä jää noin puoleen tästä.
Kalaharin kasvillisuus on huomattavasti monipuolisempaa kuin todellisten aavikoiden. Jopa kuivassa lounaiskulmassa kasvillisuus vastaa kuivaa aroa kuin aavikkoa. Botswanan tyypillinen kasvillisuus on ruohoista savannia. Se vaihtelee kuitenkin lounaisosien akaasioita kasvavista pensaikoista itäosien metsämaihin. Pohjoisessa ja idässä kasvaa mopanemetsiä, ja Okavangon suiston sekä Makgadikgadin ympärillä avointa ruohomaata. Tyypillisiä puulajeja ovat apinanleipäpuu, marula, mopanepuu, taatelipalmu, sykomori, keihäshaarapalmu, Garcinia livingstonei, makkarapuu ja kirahviakaasia.
Nisäkkäisiin, joita matkailijat tulevat katsomaan, kuuluvat elefantit, puhvelit, leopardit, gepardit, leijonat, kirahvit, seeprat, virtahevot, korvakoirat, beisat ja sarvikuonot. Tunnetuimpia lintuja ovat kiljumerikotka, strutsi, flamingot, kuningastrappi, käärmekaulat, sihteeri ja kuningaskalastaja. Tunnetuimpia matelijoita ovat krokotiilit, pytonkäärmeet, gekot, varaanit, kilpikonnat, viherkobra, mustamamba ja puffadderi.
Yli 17 prosenttia Botswanan pinta-alasta on rauhoitettu kansallispuistoiksi ja muiksi suojelualueiksi. Varsinaisia kansallispuistoja on neljä: Choben kansallispuisto, Makgadikgadijärvi, Nxai Panin kansallispuisto ja Kgalagadin kansallispuisto, joka jatkuu yhtenäisenä myös Etelä-Afrikan puolelle. Kolme ensin mainittua sijaitsevat maan pohjois- ja koillisosassa, Kgalagadi sen lounaisnurkassa. Aivan Botswanan keskellä on Central Kalahari Game Reserve.
