Atacama
0 lajit
Atacama on aavikko Etelä-Amerikassa Tyynenmeren rannikolla. Se sijaitsee pääosin Chilen pohjoisosassa, ja se ulottuu Perun ja Chilen rajan tuntumasta noin tuhat kilometriä etelään 25. eteläisen leveyspiirin eteläpuolelle. Monesti Perun rannikkoaavikko erotetaan Perun aavikoksi, Sechuraksi. Atacamaa pidetään maapallon kuivimpana alueena; eräillä paikoilla ei tiedetä sataneen yli 400 vuoteen.
Atacama sijaitsee Kauriin kääntöpiirin korkeapainevyöhykkeellä. Atacaman pinnanmuodot voidaan jakaa alankomaahan (2 433–3 250 m), punaan (3 250–4 250 m) ja rotkoalueeseen (sijoittuu kahden edellisen väliin, korkeus vaihtelee). Atacama on keskimäärin alle 160 kilometrin levyinen. Aavikko sijaitsee kahden vuoriston, Tyynenmeren rannikkovuorten ja Andien välisellä tasangolla. Se koostuu perättäisistä suola-altaista, joita erottavat hiekkakentät ja laavatasangot.
Atacaman pinta-ala on noin 180 000 neliökilometriä. Sen arvellaan muodostuneen noin 15 miljoonaa vuotta sitten.
Atacama on aavikko Etelä-Amerikassa Tyynenmeren rannikolla. Se sijaitsee pääosin Chilen pohjoisosassa, ja se ulottuu Perun ja Chilen rajan tuntumasta noin tuhat kilometriä etelään 25. eteläisen leveyspiirin eteläpuolelle. Monesti Perun rannikkoaavikko erotetaan Perun aavikoksi, Sechuraksi. Atacamaa pidetään maapallon kuivimpana alueena; eräillä paikoilla ei tiedetä sataneen yli 400 vuoteen.
Atacama sijaitsee Kauriin kääntöpiirin korkeapainevyöhykkeellä. Atacaman pinnanmuodot voidaan jakaa alankomaahan (2 433–3 250 m), punaan (3 250–4 250 m) ja rotkoalueeseen (sijoittuu kahden edellisen väliin, korkeus vaihtelee). Atacama on keskimäärin alle 160 kilometrin levyinen. Aavikko sijaitsee kahden vuoriston, Tyynenmeren rannikkovuorten ja Andien välisellä tasangolla. Se koostuu perättäisistä suola-altaista, joita erottavat hiekkakentät ja laavatasangot.
Atacaman pinta-ala on noin 180 000 neliökilometriä. Sen arvellaan muodostuneen noin 15 miljoonaa vuotta sitten.
