Isotöyhtöharakka (Cyanocorax colliei) on endeemisenä Meksikossa elävä variksiin kuuluva varpuslintu. Laji on nimetty skotlantilaisen luonnontieteilijän Alexander Collien mukaan.
Kaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenB
alkaaKooltaan isotöyhtöharakka voi olla 58,5–76,5 cm ja kokonaispituudesta pyrstön osuus on yli puolet. Selästään ja siivistään laji on väriltään sininen. Otsa, päälaen töyhtö ja posket ovat mustat ja silmien alla on vaaleansininen alue. Nuorilla linnuilla töyhtö on valkokärkinen ja silmäaluslaikku on pienikokoisempi ja tummempi. Isotöyhtöharakan kurkku ja rinta ovat väritykseltään mustat ja vatsa on valkoinen. Isotöyhtöharakka muistuttaa ulkonäöltään pikkutöyhtöharakkaa (Calocitta formosa), mutta on kookkaampi ja pikkutöyhtöharakan kurkku on valkoinen.
Isotöyhtöharakkaa tavataan Meksikosta. Linnun elinympäristöä ovat kuivat ja puolikuivat metsät sekä puoliavoimet seudut, joilla kasvaa yksittäisiä puita tai pienialaisia metsiä. Isotöyhtöharakan elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 1 200 metrin korkeudella merenpinnasta.
Isotöyhtöharakat liikkuvat yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä. Laji on kaikkiruokainen ja syö marjoja, hedelmiä, hyönteisiä ja muita selkärangattomia sekä pieniä jyrsijöitä. Laji pitää ravinnostaan kiinni yhdellä jalalla ja rikkoo nokallaan esimerkiksi siementen ja hedelmien kuoret.
Isotöyhtöharakan pesimäkausi kestää marraskuulta heinäkuulle. Pesä on suurikokoinen ja rakennetaan risuista, sammalista ja jäkälistä korkeaan puuhun. Naaras munii kolmesta seitsemään valkoista ruskea- tai harmaapilkullista munaa. Isotöyhtöharakka voi myös risteytyä pikkutöyhtöharakan kanssa. Toisinaan sitä pidetäänkin pikkutöyhtöharakan alalajina.
