Kambodža
1417 lajit
Kambodžan kuningaskunta on yli 15,7 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa.
Maantiede
Kambodžan pinta-ala on noin 181 035 neliökilometriä, josta 4 520 neliökilometriä on sisävesiä. Maalla on 803 kilometrin raja Thaimaan kanssa pohjoisessa ja lännessä, 541 kilometrin raja Laosin kanssa koillisessa ja 1 228 kilometrin raja Vietnamin kanssa idässä ja kaakossa. Kambodžalla on lisäksi 443 kilometrin pituinen rantaviiva Siaminlahdella.
Maan huomattavin maantieteellinen piirre on Tonle Sapin (Suuri järvi) tulvatasanko, joka on kuivana kautena 2 590 neliökilometrin suuruinen ja sadekautena noin 24 605 km². Tiheästi asutettu, riisinviljelyyn käytetty tasanko on Kambodžan keskeisin alue. Suurin osa maasta (noin 75 prosenttia) on alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Poikkeukset ovat Krâvanhvuoret (korkein kohta 1 813 metriä) ja niiden kaakkoinen laajentuma Dâmreivuoret (noin 500–1 000 metrin korkuiset ”Elefanttivuoret”), sekä Dângrêkvuorten jyrkänne Thaimaan rajalla (korkeus noin 500 metriä). Kambodžan korkein kohta on 1 771 metriin kohoava Phnom Aoral Poŭthĭsătin lähellä maan keskiosassa.
Luonto
FAO:n Forest Resources Assesment 2000 -raportissa Kambodža jaetaan kolmeen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Maan länsi- ja lounaisosassa sekä pienessä laikussa Môndôl Kirin maakunnassa kasvaa trooppista sademetsää. Itäosassa ja paikoin maan keskiosassa kasvaa trooppinen kostea lehtimetsä. Sen yleisimmät puulajit kuuluvat mahonkikasveihin, rautayrttikasveihin, hernekasveihin tai Combretaceae-heimoon. Maan keskiosissa on trooppista kuivaa metsää, jonka päälajeja ovat dipterokarpuskasvit.
Suuren järven tulvatasangolla viljellään riisipeltojen lisäksi tupakkaa ja maissia. Pohjoisen vuorilla kasvaa ikivihreää metsää. Lounaassa on jäljellä ikimetsien sirpaleita ja viljeltyä tiikkiä. Ylempänä vuoristossa kasvaa havupuitakin. Rannikkoa reunustavat mangrovemetsät, ja jokivarsilla tavataan buddhalaisten pyhää kukkaa lootusta.
Kambodžan kansalliseläin kouprei on äärimmäisen uhanalainen ja mahdollisesti kuollut jo sukupuuttoon. Toinen IUCN:n äärimmäisen uhanalaiseksi luokittelema laji on lepakko, Otomops wroughtoni, jonka aiemmin luultiin elävän vain Intiassa. Jaavansarvikuonoja on löydetty rajan takaa Vietnamista, joten niitä saattaa elää myös Kambodžan puolella. Muita uhanalaisia nisäkkäitä ovat aasiannorsu, aasiankultakissa, vuorisusi, Indokiinangibboni, puuleopardi, kalastajakissa, marmorikissa, malaijikarhu ja villi vesipuhveli. Tiikereitä arvioidaan olevan jäljellä noin 150 yksilöä. Kansallispuu on palmyrapalmu (Borassus flabellifer).
Kambodžassa on seitsemän kansallispuistoa ja 16 muuta luonnonsuojelualuetta. Suurimmat kansallispuistot ovat Viracheyn kansallispuisto maan pohjoisrajalla, Botum-Sakorin kansallispuisto länsirajalla ja Phnom Bokorin kansallispuisto maan eteläosassa. Suurin Kambodžan luontoa uhkaava tekijä ovat metsätuhot. 1990-luvulla metsäpinta-ala väheni 1 400 neliökilometriä vuodessa. Vuosina 2000–2005 metsän tuhoutumisvauhti kasvoi 75 prosenttia. Luonnontilaista ikimetsää on jäljellä enää alle 3 500 neliökilometriä. Hallituksen toimet ovat tehottomia, ja laittomat hakkuut rehottavat. Väestönkasvu ja sisällissodan jälkeinen jälleenrakennus asettavat paineita puutavaran hankkimiselle. Metsää raivataan myös kaskiviljelyn ja peltopinta-alan laajentamisen takia. Metsien oman lajiston lisäksi metsätuhot ovat uhkana järvien biotoopeille, sillä hakkuuaukeilta huuhtoutuva liete pilaa kutupaikkoja.
Ilmasto
Kambodžan ilmasto on trooppinen ja lämpötila pysyy ympäri vuoden noin 20–30 celsiusasteessa. Ilmastoa hallitsevat kaksi monsuunia. Lounaasta tulevat monsuunit tuovat maahan kosteaa ilmaa Thaimaanlahdelta ja Intian valtamereltä toukokuusta lokakuuhun. Eniten Kambodžassa sataa syys-lokakuussa; maan keskiosan tasangolla sataa lounaismonsuunin aikana yhteensä lähes 1,8 metriä. Koillinen monsuuni puhaltaa kuivalla kaudella, joka kestää marraskuusta maaliskuuhun. Kuivin kausi on tammi-helmikuussa. Huhtikuu on kuumin kuukausi, ja sen aika saadaan vain vähän sateita. Kuuman ja kostean mutta sateettoman vuodenajan vaihtumista monsuuniin juhlitaankin muun muassa khmerien uudenvuoden muodossa.
Kambodžan kuningaskunta on yli 15,7 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa.
Maantiede
Kambodžan pinta-ala on noin 181 035 neliökilometriä, josta 4 520 neliökilometriä on sisävesiä. Maalla on 803 kilometrin raja Thaimaan kanssa pohjoisessa ja lännessä, 541 kilometrin raja Laosin kanssa koillisessa ja 1 228 kilometrin raja Vietnamin kanssa idässä ja kaakossa. Kambodžalla on lisäksi 443 kilometrin pituinen rantaviiva Siaminlahdella.
Maan huomattavin maantieteellinen piirre on Tonle Sapin (Suuri järvi) tulvatasanko, joka on kuivana kautena 2 590 neliökilometrin suuruinen ja sadekautena noin 24 605 km². Tiheästi asutettu, riisinviljelyyn käytetty tasanko on Kambodžan keskeisin alue. Suurin osa maasta (noin 75 prosenttia) on alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Poikkeukset ovat Krâvanhvuoret (korkein kohta 1 813 metriä) ja niiden kaakkoinen laajentuma Dâmreivuoret (noin 500–1 000 metrin korkuiset ”Elefanttivuoret”), sekä Dângrêkvuorten jyrkänne Thaimaan rajalla (korkeus noin 500 metriä). Kambodžan korkein kohta on 1 771 metriin kohoava Phnom Aoral Poŭthĭsătin lähellä maan keskiosassa.
Luonto
FAO:n Forest Resources Assesment 2000 -raportissa Kambodža jaetaan kolmeen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Maan länsi- ja lounaisosassa sekä pienessä laikussa Môndôl Kirin maakunnassa kasvaa trooppista sademetsää. Itäosassa ja paikoin maan keskiosassa kasvaa trooppinen kostea lehtimetsä. Sen yleisimmät puulajit kuuluvat mahonkikasveihin, rautayrttikasveihin, hernekasveihin tai Combretaceae-heimoon. Maan keskiosissa on trooppista kuivaa metsää, jonka päälajeja ovat dipterokarpuskasvit.
Suuren järven tulvatasangolla viljellään riisipeltojen lisäksi tupakkaa ja maissia. Pohjoisen vuorilla kasvaa ikivihreää metsää. Lounaassa on jäljellä ikimetsien sirpaleita ja viljeltyä tiikkiä. Ylempänä vuoristossa kasvaa havupuitakin. Rannikkoa reunustavat mangrovemetsät, ja jokivarsilla tavataan buddhalaisten pyhää kukkaa lootusta.
Kambodžan kansalliseläin kouprei on äärimmäisen uhanalainen ja mahdollisesti kuollut jo sukupuuttoon. Toinen IUCN:n äärimmäisen uhanalaiseksi luokittelema laji on lepakko, Otomops wroughtoni, jonka aiemmin luultiin elävän vain Intiassa. Jaavansarvikuonoja on löydetty rajan takaa Vietnamista, joten niitä saattaa elää myös Kambodžan puolella. Muita uhanalaisia nisäkkäitä ovat aasiannorsu, aasiankultakissa, vuorisusi, Indokiinangibboni, puuleopardi, kalastajakissa, marmorikissa, malaijikarhu ja villi vesipuhveli. Tiikereitä arvioidaan olevan jäljellä noin 150 yksilöä. Kansallispuu on palmyrapalmu (Borassus flabellifer).
Kambodžassa on seitsemän kansallispuistoa ja 16 muuta luonnonsuojelualuetta. Suurimmat kansallispuistot ovat Viracheyn kansallispuisto maan pohjoisrajalla, Botum-Sakorin kansallispuisto länsirajalla ja Phnom Bokorin kansallispuisto maan eteläosassa. Suurin Kambodžan luontoa uhkaava tekijä ovat metsätuhot. 1990-luvulla metsäpinta-ala väheni 1 400 neliökilometriä vuodessa. Vuosina 2000–2005 metsän tuhoutumisvauhti kasvoi 75 prosenttia. Luonnontilaista ikimetsää on jäljellä enää alle 3 500 neliökilometriä. Hallituksen toimet ovat tehottomia, ja laittomat hakkuut rehottavat. Väestönkasvu ja sisällissodan jälkeinen jälleenrakennus asettavat paineita puutavaran hankkimiselle. Metsää raivataan myös kaskiviljelyn ja peltopinta-alan laajentamisen takia. Metsien oman lajiston lisäksi metsätuhot ovat uhkana järvien biotoopeille, sillä hakkuuaukeilta huuhtoutuva liete pilaa kutupaikkoja.
Ilmasto
Kambodžan ilmasto on trooppinen ja lämpötila pysyy ympäri vuoden noin 20–30 celsiusasteessa. Ilmastoa hallitsevat kaksi monsuunia. Lounaasta tulevat monsuunit tuovat maahan kosteaa ilmaa Thaimaanlahdelta ja Intian valtamereltä toukokuusta lokakuuhun. Eniten Kambodžassa sataa syys-lokakuussa; maan keskiosan tasangolla sataa lounaismonsuunin aikana yhteensä lähes 1,8 metriä. Koillinen monsuuni puhaltaa kuivalla kaudella, joka kestää marraskuusta maaliskuuhun. Kuivin kausi on tammi-helmikuussa. Huhtikuu on kuumin kuukausi, ja sen aika saadaan vain vähän sateita. Kuuman ja kostean mutta sateettoman vuodenajan vaihtumista monsuuniin juhlitaankin muun muassa khmerien uudenvuoden muodossa.
