Liitohaukka (Elanus caeruleus) on pienikokoinen, vaalea haukka, joka on lähisukuinen haarahaukoille (Milvus).
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Va
Vanhat eläimetNo
NomadiLe
Leijailevat linnutAr
ArboreaalinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Pe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenB
alkaaLinnun pituus on 31–35 cm, siipien kärkiväli 75–87 cm ja paino noin 230 g. Liitohaukka on kooltaan kuin tuulihaukka, mutta tukevatekoisempi. Naama on pöllömäinen ja pää melko isokokoinen, siivet ovat verrattain leveät. Aikuisen linnun hartiat ovat mustat, käsisiiven alapinta valkoinen ja muu höyhenpuku on harmaa ja valkoinen. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Liitohaukan elinympäristö on hyvin laaja. Lähinnä Suomea se pesii hyvin harvalukuisena paikoin Espanjassa ja Portugalissa, Algeriassa, Marokossa ja Niilin laaksossa. Pääesiintymisalueet ovat Afrikan kaakkois- ja eteläosissa sekä Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Indonesiassa ja Filippiineillä. Sen elinympäristön ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko 1–10 miljoonaa yksilöä. Laji on enimmäkseen paikkalintu, eikä sitä ole tavattu Suomessa.
Liitohaukka viihtyy avoimessa tai puoliavoimessa maastossa niin puoliaavikoilla, autiomaiden reunoilla, laaksoissa, savanneilla, jokivarsilla ja metsäreunoissa. Se karttaa sademetsien sisäosia ja korkeita vuoristoja.
Liitohaukat saalistavat pikkujyrsijöitä, lintuja, liskoja ja hyönteisiä. Pienet saaliit ne syövät jo ilmassa, isommat ne vievät kivelle, teurastavat ja pilkkovat sopiviksi paloiksi. Ne saalistavat yleensä kuten tuulihaukat lentämällä aukeassa maastossa, lekuttelemalla saaliin havaittuaan ja syöksymällä saaliin kimppuun. Hyönteisiä ne voivat saalistaa ilmasta.
Välimeren alueella muninta alkaa maaliskuun puolivälin ja huhtikuun alun välillä. Pesä on puun oksalla 3–20 m korkealla. Se on ohuista risuista rakennettu litteä risupesä, jonka vuorauksena on juuria, heiniä ja haudonta-aikana vihreitä kasvinosia. Naaras munii kolme tai neljä munaa, joita se hautoo keskimäärin 26 päivää. Koiras voi toisinaan auttaa haudonnassa. Haudonta alkaa heti ensimmäisestä munasta ja poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti. Naaras lämmittää poikasia ainakin ensimmäisen viikon, jolloin koiras tuo perheelle ruokaa. Myöhemmin molemmat emot hankkivat poikasille ruokaa ja hoitavat niitä yhdessä. Poikaset oppivat lentämään 30–35 päivän ikäisinä, mutta vasta 40-päiväisinä, jos ruokaa on ollut niukasti.