Kenttähyyppä (Vanellus indicus) on aasialainen kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili tieteelle Pieter Boddaert 1783.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Es
Esiyksilölliset eläimetKa
KahlaajalinnutRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetKo
Korkeussuuntainen muuttajaR
alkaaLinnun pituus on 32–35 cm, siipien kärkiväli 80–81 cm ja paino 180–200 g. Töyhtöhyypän kokoluokkaa oleva kahlaaja, jonka höyhenpuku on pääosin mustavalkoinen, pitkät koivet ovat keltaiset ja nokka punamusta. Selkä ja siipien peitinhöyhenet ovat ruskeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Eteläaasialainen laji, joka elää Irakista ja Iranista Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan aina Malakan niemimaalle saakka. Lajinkanta on elinvoimainen. Pohjoisimmat Keski-Aasian populaatiot ovat muuttolintuja, valtaosa kannasta on paikkalintuja. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Monentyyppiset avomaat vesistöjen läheisyydessä.
Maassa elävät hyönteiset ja etupäässä kovakuoriaiset, sekä myös muut pienet selkärangattomat.
Pesä on avoimesti maassa. Munia on tavallisesti 4, usein 3, joskus 2. Molemmat emot hautovat. Poikaset ovat pesäpakoisia.
