Kalliopääsky (Ptyonoprogne rupestris) on pääskyihin kuuluva varpuslintu.
Kalliopääsky muistuttaa Suomessa pesivistä pääskyistä eniten törmäpääskyä. Yleisväritykseltään lintu on kuitenkin tummempi kuin törmäpääsky, myös siivet ovat leveämmät. Hyvä tuntomerkki on lennossa näkyvä pyrstön valkeiden täplien rivi. Kalliopääsky on noin 14 senttimetrin pituinen ja painaa keskimäärin noin 24 grammaa.
Kalliopääsky elää laajalla alueella, Euroopassa lähinnä Välimeren rantavaltioissa ja Alppien vaikutuspiirissä, sekä eteläisen Aasian kallioisilla vuorilla aina Kiinan itäosiin asti. Lajista ei ole erotettu alalajeja. Pohjoiset populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat muun muassa Luoteis-Afrikassa, Punaisenmeren rannikoilla ja Intian niemimaalla.
Suomessa se on harvinaisuus, sillä se on tavattu vain neljästi. Laji on tavattu Lemlandin Lågskärillä vuosina 1988 ja 2003, Porvoon Söderskärillä vuonna 2009 ja Rovaniemellä vuonna 2018.
Kalliopääskyt viihtyvät kallioisilla, metsättömillä vuorenrinteillä, missä on jokia, puroja tai muita vesistöjä. Sitä tavataan jopa 4 kilometrin korkeudella vuoristossa. Talvehtivat parvet elävät soiden ja järvien hyönteismassojen äärellä. Parvissa voi olla joitakin satoja yksilöitä.
Kalliopääsky on hyönteissyöjä, joka muiden pääskyjen lailla syö ilmameren hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Kalliopääskyt pesivät yksittäisparein tai pieninä, tavallisesti alle 10 parin yhdyskuntina. Pesä on savesta muurattu kuppi, joka on kiinnitetty pystysuoraan kallioon, kallionhalkeamaan tai onkaloon, harvemmin rakennukseen tai maantiesiltaan. Molemmat puolisot muuraavat pesää noin 9–20 päivää. Naaras munii tavallisesti kolmesta viiteen munaa, joita pääasiassa naaras hautoo 13–17 päivää. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka lentävät pesästä 24–27 päivän ikäisinä, minkä jälkeen emot huolehtivat niistä vielä 1–3 viikkoa. Pesii yleensä kaksi kertaa kesän aikana.
