Koupri, Sauvelinhärkä
Kouprei eli koupri eli sauvelinhärkä (Bos sauveli) on Kaakkois-Aasiassa elävä, erittäin huonosti tunnettu nautaeläimiin kuuluva sorkkaeläinlaji. Se on yksi arvoituksellisimmista ja uhanalaisimmista suurnisäkkäistä, ja sen asemasta omana lajinaan on kiistelty. Kouprei on äärimmäisen uhanalainen ja mahdollisesti jo sukupuuttoon kuollut. Se on silti yhä Kambodžan kansalliseläin.
Kouprei on kookas sorkkaeläin. Sen ruumiinpituus on 210–220 senttiä ja paino 700–900 kiloa, säkäkorkeus on 170–190 senttiä ja hännän pituus 100–110 senttiä. Ruumis on suuri, mutta kapea ja jalat pitkät. Kouprei on syntyessään ruskea, mutta lehmät muuttuvat ikääntyessään harmaiksi. Sonnit saavat aikuistuessaan mustan tai hyvin tummanruskean värityksen. Sonneilla on myös korostunut kaulapussi, joka voi olla 40 senttiä pitkä ja koskettaa jopa maata. Sekä sonnilla että lehmällä on erikoiset, loviset sieraimet ja pitkä häntä. Niillä on myös loiva selkäkyttyrä. Väritys on vatsasta hieman vaaleampi. Jaloissa on vaaleat sukat. Silmien ympärillä ja turvan molemmilla puolilla on kastanjanruskeat alueet. Lehmien sarvet ovat lyyran muotoiset. Sonnien sarvet taipuvat juuresta taaksepäin ja sieltä ylös- ja eteenpäin. Sarvien kärjet taas taipuvat sisäänpäin. Sonnin sarvet voivat kasvaa jopa 80 sentin pituisiksi.
Koupreita tavattiin aiemmin Indokiinassa Kambodžan, Etelä-Laosin, Länsi-Vietnamin ja Kaakkois-Thaimaan alueelta. Nykyään se on todennäköisesti kuollut sukupuuttoon, vaikka joitain yksilöitä saattaa yhä olla jäljellä, todennäköisimmin jossain suojelualueella itäisessä Kambodžassa. Varmoja havaintoja ei ole tehty vuoden 1983 jälkeen. Fossiililöydöt todistavat kouprein eläneen aiemmin Keski-Kiinassa.
Elinympäristöä ovat erityisesti lehtensä pudottavat Dipterocarpus-metsät, varsinkin alueilla, joissa on laajoja ruohostomaita. Ilmeisesti koupreit käyttävät myös ikivihreitä metsäsaarekkeita ja monsuunimetsiä. Seudun maasto on matalaa tai aaltoilevaa alankoa. Suurimmassa osassa levinneisyysaluetta vuodenaikojen vaihtelut ovat suuria ja sademäärä alle 2 000 milliä vuodessa. Vesipaikat ja mineraalien nuolentapaikat ovat varmasti tärkeitä.
Kouprein elintavoista tiedetään hyvin vähän. Sitä on kuvailtu aktiiviseksi ja rauhattomaksi. Bantengiin verrattuna kouprei on valppaampi ja juoksee sulavammin. Se on yöeläin, luultavasti välttääkseen ihmistä. Koupreit vetäytyvät metsien suojiin välttääkseen myös kuumaa aurinkoa ja tulevat avoimelle alueelle vasta illalla. Ne vaeltavat yössä jopa 15 kilometriä laiduntaessaan. Lajin ravintoa ovat useat lyhyet ja pitkät ruohot, sarat ja jotkin pensaat. Lauma hajoaa ja yhdistyy uudelleen toistuvasti. Yksi lehmä johtaa laumaa, ja siihen liittyy myös sonneja kuivana kautena, jolloin yksilömäärä voi nousta 20:een. Samassa laumassa voi olla myös bantengeja ja vesipuhveleita. Koupreisonnit hankaavat sarviaan puihin ja muurahaiskekoihin, jonka johdosta vanhojen yksilöiden sarvenkärjet ovat kuluneet tylpiksi.
Koupreit lisääntyvät hitaasti. Ne parittelevat keväällä ja kantoaika kestää 8-9 kuukautta. Ainoa vasikka syntyy talvella, yleensä joulu-tammikuussa. Lehmä eroaa laumasta synnyttääkseen ja palaa takaisin noin kuukauden kuluttua. Poikasen hoidosta on niukasti tietoa.
Kouprei on erittäin harvinainen tai jo hävinnyt. Varmoja havaintoja lajista ei ole 20 vuoteen. Vuonna 1940 kannaksi arvioitiin tuhat yksilöä vuonna 1964 350 yksilöä ja viisi vuotta myöhemmin 100–200 yksilöä. Alueella on käyty sotia ja siellä on ollut levotonta, joten eläimiä on tapettu rajoittamattomasti. Niitä on tapettu lihan ja sarvien takia muun muassa kiinalaisen lääketieteen käyttöön. Metsästys, elinalueiden katoaminen maatalouden ja puukaupan tarpeisiin, sekä karjasta tarttuneet taudit ovat aiheuttaneet romahduksen. Myös maamiinat ovat voineet tappaa koupreita ja vaikeuttaa suojelua. Vuonna 1994 lajia etsittiin ilmasta ja maasta käsin Kambodžassa, Vietnamissa ja Laosissa, mutta eläimiä ei löydetty. Sen sijaan polkuja on havaittu, ja lajista on myös varmistamattomia havaintoja. Kalloja ja sarvia löytyy yhä kaakkoisaasialaisilta toreilta, mikä pitää yllä toivoa lajin säilymisestä. Lajin aikuisten eläinten määräksi arvioidaan alle 250 yksilöä, todennäköisesti alle 50. Kouprei on rauhoitettu kaikissa alueen maissa, ja se kuuluu myös CITES-sopimuksen liitteeseen I.
