Titicaca
0 lajit
Titicaca on Etelä-Amerikan suurin järvi. Se sijaitsee 3 821 metriä merenpinnan yläpuolella ja on maailman korkeimmalla sijaitseva purjehduskelpoinen järvi.
Titicacan pinta-ala on 8 300 neliökilometriä, ja se sijaitsee altiplanon ylängöllä Andien vuoristossa Perun ja Bolivian rajalla. Sen keskisyvyys on 140–180 metriä ja syvin kohta 280 metriä. Suurin pituus on 190 kilometriä ja leveys 80 kilometriä. Se on tilavuudeltaan suurin Etelä-Amerikan järvistä. Järven eteläosassa on lähes erillinen Huiñamarcan allas, joka yhdistyy pääjärveen vain 800 metriä leveän salmen kautta. Yli 25 jokea laskee Titicacaan ja tuo siihen viileää vettä jäätiköiltä. Desaguaderojoki on järven ainoa laskujoki, ja suuri osa vedestä poistuukin haihdunnan kautta.
Luonto
Titicaca on Ramsarin sopimuksella suojeltu vesialue vuodesta 1998 asti. Siellä elää yli kuusikymmentä lintulajia, muun muassa flamingoja ja uhanalainen endeeminen lentokyvytön titicacanuikku (Rollandia microptera). Luontaisia kalalajeja ovat killit, muun muassa karachi (Orestias ispi) ja monnikalojen heimon Trichomycterus-sukuun kuuluva boga; 1930-luvun lopussa järveen istutettiin taimenia ja makrilleja. Noin 90 prosenttia järven kalalajeista on endeemisiä. Titicacajärven endeeminen sammakko (Telmatobius culeus) voi kasvaa kilon painoiseksi ja jopa 50 senttimetriä pitkäksi.
Titicaca on Etelä-Amerikan suurin järvi. Se sijaitsee 3 821 metriä merenpinnan yläpuolella ja on maailman korkeimmalla sijaitseva purjehduskelpoinen järvi.
Titicacan pinta-ala on 8 300 neliökilometriä, ja se sijaitsee altiplanon ylängöllä Andien vuoristossa Perun ja Bolivian rajalla. Sen keskisyvyys on 140–180 metriä ja syvin kohta 280 metriä. Suurin pituus on 190 kilometriä ja leveys 80 kilometriä. Se on tilavuudeltaan suurin Etelä-Amerikan järvistä. Järven eteläosassa on lähes erillinen Huiñamarcan allas, joka yhdistyy pääjärveen vain 800 metriä leveän salmen kautta. Yli 25 jokea laskee Titicacaan ja tuo siihen viileää vettä jäätiköiltä. Desaguaderojoki on järven ainoa laskujoki, ja suuri osa vedestä poistuukin haihdunnan kautta.
Luonto
Titicaca on Ramsarin sopimuksella suojeltu vesialue vuodesta 1998 asti. Siellä elää yli kuusikymmentä lintulajia, muun muassa flamingoja ja uhanalainen endeeminen lentokyvytön titicacanuikku (Rollandia microptera). Luontaisia kalalajeja ovat killit, muun muassa karachi (Orestias ispi) ja monnikalojen heimon Trichomycterus-sukuun kuuluva boga; 1930-luvun lopussa järveen istutettiin taimenia ja makrilleja. Noin 90 prosenttia järven kalalajeista on endeemisiä. Titicacajärven endeeminen sammakko (Telmatobius culeus) voi kasvaa kilon painoiseksi ja jopa 50 senttimetriä pitkäksi.
