Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.
Peltosirkku (Emberiza hortulana) on maatalousympäristöissä elävä varpuslintulaji. Se viihtyy suurten peltoaukeiden metsä- ja pensaikkosaarekkeissa. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee elo–syyskuussa. Lajin kanta Suomessa on...
Etelänsatakieli (Luscinia megarhynchos) on sieppojen heimoon lukeutuva varpuslintu.
Hiirihaukka (Buteo buteo) on keskikokoinen päiväpetolintu.
Käki (Cuculus canorus) on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta, joka mainitaan myös lukemattomissa kansanrunoissa ja lastenlauluissa. Vain koiras kukkuu, naaras pilittää kiihtyvästi ”pypypypypypy”.
Haarapääsky (Hirundo rustica) on pääskyjen heimoon kuuluva muuttolintu, joka on helposti tunnistettavissa pyrstön kaksihaaraisesta muodosta.
Kauluskaija (Psittacula krameri) on kaijalaji, joka on myös suosittu lemmikkilintuna.Kauluskaijan entinen virallinen nimi oli aleksanterinkaija. Muita nimityksiä ovat kaulanauhapapukaija, kaulanauhaparakiitti ja sepelpapukaija.
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralaji.
Viiriäinen (Coturnix coturnix) on fasaanin sukuinen kanalintu. Monissa maissa sitä metsästetään lihaksi ja sen munia pidetään suurena herkkuna.
Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) on pieni muuttolintu. Sakari Topeliuksen Sylvian joululaulu ja muut hänen Sylvian laulut -sarjansa runot kertovat Italiassa talvehtivasta kertusta, mahdollisesti juuri mustapääkertusta.
Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on jalohaukkojen heimoon kuuluva pieni petolintu. Tuulihaukan lajinimi on aiemmin ollut myös tornihaukka.
Tervapääsky (Apus apus) on kiitäjälintujen (Apodiformes) lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji. Se ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaikka ulkonäöltään muistuttaakin niitä.
Flamingo (Phoenicopterus roseus) on Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Euroopassa elävä flamingolaji.
Haarahaukka (Milvus migrans) on laajalle levinnyt haukkalaji. Lajin nimesi Pieter Boddaert vuonna 1783.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Lehmähaikara (Bubulcus ibis) on haikaroiden heimoon kuuluva lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomessa on tavattu seitsemän luonnonvaraiseksi tulkittua yksilöä. Lajin nimi tulee siitä, että se...
Afrikanmarabu (Leptoptilos crumenifer, syn. L. crumeniferus) on marabujen sukuun kuuluva kookas haikaralintu, jota tavataan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Helmikana (Numida meleagris) on tunnetuin helmikanojen heimoon kuuluva laji ja ainut sukunsa jäsen. Nimensä helmikana on saanut helmimäisistä pienistä valkoisista pilkuista.
Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) kuuluu laajimmalle levinneisiin haikaroihin. Nimensä mukaisesti tämä kosteikkolintu on aktiivisimmillaan öisin. Yöhaikara sopeutuu monenlaisiin oloihin ja etsii syötävää yhtä lailla syrjäisillä puustoisilla soilla...
Västäräkki (Motacilla alba) on västäräkkien heimoon kuuluva pitkäpyrstöinen varpuslintulaji.
Pajulintu eli uunilintu (Phylloscopus trochilus) on uunilintujen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on Suomen toiseksi yleisin lintulaji, mutta vaatimattoman ulkonäkönsä ja piileskelevän elämäntapansa vuoksi se ei ole kovin tunnettu.
Silkkihaikara (Egretta garzetta) on pienikokoinen valkea haikaralintu.
Mehiläishaukka (Pernis apivorus) on Euroopassa ja Länsi-Aasiassa pesivä, enimmäkseen hyönteisiä syövä petolintu.
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.
Gasellikotka (Polemaetus bellicosus) on Afrikan suurin kotka ja Polemaetus-suvun ainoa edustaja.
Kiljumerikotka (Haliaeetus vocifer) on Afrikassa elävä petolintu. Kiljumerikotkan lempinimi on ”Afrikan ääni”, koska sillä on tapana heilauttaa päänsä taaksepäin ja kiljahtaa äänekkäästi.
Afrikanvaris, aikaisemmalta nimeltään mustavalkovaris (Corvus albus) on afrikkalainen varista (Corvus corone cornix) muistuttava varpuslintu. Lajin nimesi Philipp Ludwig Statius Müller 1776.
Suula (Morus bassanus) on suurin Pohjois-Atlantilla pesivä merilintu.
Pyhäiibis (Threskiornis aethiopicus) on iibislintujen lämpimillä alueilla elävä laji, jota pidettiin muinaisessa Egyptissä Thot-jumalan symbolina.
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) on sieppoihin kuuluva lintulaji.
Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) on kellertävä varpuslintulaji.
Jouhisorsa (Anas acuta) on sorsalintu.
Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
Arovarpushaukka (Accipiter badius) on keskikokoinen haukkalintu.
Palmukyyhky (Streptopelia senegalensis), myös Stigmatopelia senegalensis, on laajalle alueelle Afrikassa ja Aasiassa levinnyt kyyhkylintu. Sen elinympäristö ulottuu Afrikan pohjois- ja länsiosista mantereen itäreunaan, Arabian niemimaalle ja idässä...
Pronssi-iibis eli vanhalta nimeltään mustaiibis (Plegadis falcinellus) on laajimmalle levinnyt iibislintu, joka on toisinaan käynyt Suomessakin.
Goljathaikara (Ardea goliath) on suurikokoinen haikaralaji.
Punakuiri (Limosa lapponica) on isokokoinen rantalintu. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee syyskuun loppupuolella. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.
