Etelänsatakieli
Kunta
Pääjakso
Luokka
Lahko
Heimo
Suku
LAJIT
Luscinia megarhynchos
Väestön koko
43-81 Thou
Elinikä
1-8 years
Huippunopeus
29
18
km/hmph
km/h mph 
Paino
18-23
0.6-0.8
goz
g oz 
Pituus
15-16.5
5.9-6.5
cminch
cm inch 
Siipien kärkiväli
20-24
7.9-9.4
cminch
cm inch 

Etelänsatakieli (Luscinia megarhynchos) on sieppojen heimoon lukeutuva varpuslintu.

Ulkonäkö

Linnun pituus on 15–16,5 cm. Ulkonäöltään erehdyttävästi satakielen näköinen. Selkäpuoli on lämpimänruskea, pyrstö ja yläperä kirkkaan punaruskeat. Vatsapuoli on harmahtavan beige, mutta kyljet ja kurkku ovat yleensä tummemmat, tasaisen beigenruskeat. Pää on harmahtavan kellanruskea. Silmä on kookas ja musta, ja sitä ympäröi vaalea silmärengas. Lajia on joskus mahdotonta erottaa satakielestä, mutta etelänsatakielen pyrstön yläpinta on punaisempi, eikä sillä ole rinnassa selvää harmaata suomukuviointia kuten satakielellä yleensä.

Näytä lisää

Etelänsatakielellä ei ole selvää kutsuääntä. Varoitusääniä ovat viheltävä ja hieman nouseva ”yihp” sekä nariseva ”errr”. Etelänsatakielen laulu on melodista, voimakasta ja koko ajan muuntelevaa. Säkeet ovat melko lyhyitä, 2–4 sekuntia, ja niiden välissä on usein saman pituinen tauko. Säkeet rakentuvat trilleistä, huiluvihellyksistä sekä solisevista ja pulputtavista äänistä. Satakieli ja etelänsatakieli voivat omaksua toisiltaan laulun osia tai joskus myös koko säkeen. Yleisempää on, että satakieli matkii etelänsatakielen laulua.

Näytä vähemmän

Video

Jakelu

Maantiede

Viimeinen jääkausi erotti satakielet kahdeksi erillispopulaatioksi, jotka kehittyivät eri lajeiksi. Etelänsatakieli esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa, sekä Lähi-idästä aina Mongoliaan saakka. Euroopan kanta on 8,5–23 miljoonaa yksilöä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii eteläisessä Afrikassa. Suomessa tavataan lähes vuosittain joitakin yksilöitä.

Näytä lisää

Etelänsatakieli pesii metsissä ja metsiköissä, joissa on runsaasti aluskasvillisuutta. Se elää mielellään vesistöjen läheisyydessä.

Näytä vähemmän
Etelänsatakieli elinympäristökartta
Etelänsatakieli elinympäristökartta
Etelänsatakieli
Attribution-ShareAlike License

Tottumukset ja elämäntyyli

Kausiluonteinen käyttäytyminen
Lintujen kutsu

Ruokavalio ja Ravitsemus

Etupäässä maassa liikkuvat hyönteiset ja muut selkärangattomat, kuten ampiaiset ja muurahaiset. Syksyllä syö myös marjoja.

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Pesä on maassa kasvillisuuden kätköissä, joskus matalalla kasvillisuuden varassa. Munia on 4–5, joita naaras yksin hautoo noin 13 päivää. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä 11 päivän ikäisinä. Pesii tavallisesti kahdesti kesän aikana. Naaras voi munia toisen pesyeen, vaikka ensimmäisessä poikaset ovat yhä pesässä. Siinä tapauksessa koiras huolehtii ensimmäisen pesyeen poikasten ruokkimisesta.

Väestö

Coloring Pages

Viitteet

1. Etelänsatakieli artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4nsatakieli
2. Etelänsatakieli IUCN:n punaisen listan sivustolla - https://www.iucnredlist.org/species/22709696/111760622
3. Xeno-canto lintukutsu - https://xeno-canto.org/707295

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan