Arovarpushaukka (Accipiter badius) on keskikokoinen haukkalintu.
Linnun pituus on 30–36 cm, siipien kärkiväli 60–70 cm ja paino 113–266 g. Naaras on hieman kookkaampi kuin koiras. Laji muistuttaa höyhenpuvultaan sekä varpushaukkaa että sirovarpushaukkaa, josta sen erottaa lähietäisyydeltä tarkasteltuna kurkun mustasta pitkittäisraidasta, joka esiintyy kaikissa puvuissa. Sukupuolet ovat lähes samanvärisiä, nuori lintu on selkäpuolelta tumma ja alapuolelta voimakkaan ruskeatäpläinen.
Arovarpushaukan esiintymisalue on hyvin laaja ja lajista tunnetaan kuusi alalajia. Se elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Kongon allasta lukuun ottamatta sekä Intian niemimaalla, Pakistanissa ja Kaakkois-Aasiassa. Näillä alueilla se on pääosin paikkalintu. Iranista Kazakstaniin ulottuvalla alueella elävä alalaji cenchroides on muuttolintu, joka talvehtii lähinnä Luoteis-Intiassa. Laji on pesinyt Azerbaidžanissa. Sen elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 1–10 miljoonaa yksilöä.
Arovarpushaukka suosii kuivia, pienialaisia metsiköitä savanneilla, puoliautiomailla, jokilaaksoissa ja viljelysmailla. Se pesii usein keitaissa, hautausmailla tai puutarhoissa alle 1 000 metrin korkeudella.
Arovarpushaukan pääravintoa ovat erilaiset liskot ja isot hyönteiset sekä linnut. Se saalistaa väijymällä puussa tai tiheikössä, tehden nopeita syöksyjä saaliin kimppuun. Ottaa saaliin yleensä maasta, harvoin lennosta. Afrikassa sen on havaittu lentävän sisälle rakennuksiin ottamaan seinillä kiipeileviä liskoja.
Naaraan rakentama hutera risupesä sijaitsee puun oksalla 7–13 metrin korkeudella. Naaras munii kolme tai neljä munaa, joita se hautoo 33–35 päivää. Poikaset oppivat lentämään yli kuukauden ikäisinä. Sukukypsä yksivuotiaana.
