Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Pussiahma eli pussipiru (Sarcophilus harrisii) on pussieläimiin kuuluva australialainen pussipeto. Siitä käytetään joskus myös nimityksiä ”Tasmanian tuholainen”, ”Tasmanian paholainen” ja ”tasmanianpiru”.
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Pussimuurahaiskarhu eli numbatti (Myrmecobius fasciatus) on pussipetojen lahkoon kuuluvan pussimuurahaiskarhujen heimon (Myrmecobiidae) viimeinen elossa oleva edustaja. Aiemmin laajalle levinnyt pussimuurahaiskarhu on nykyään erittäin uhanalainen.
Gilbertinpäästäiskenguru (Potorous gilbertii) on äärimmäisen uhanalainen rottakengurulaji. Se elää Länsi-Australian lounaisosassa. Lajin oletettiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes se nähtiin vuonna 1994 uudelleen 120 vuoden tauon jälkeen. Sitä...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Pohjankarvakuonovompatti (Lasiorhinus krefftii) on äärimmäisen uhanalainen vompattien heimoon kuuluva pussieläin. Niitä on jäljellä alle sata yksilöä Epping Forest National Park -luonnonpuistossa Australian Queenslandissa ja Eläinsaaressa, ja laji...
Flynkilpikonna (Carettochelys insculpta) on pystytaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnalaji. Se on sukunsa Carettochelys ainoa laji ja flynkilpikonnien heimon (Carettochelyidae) ainoa elävä edustaja. Flynkilpikonnaa tavataan eteläisestä...
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Täpläpussinäätä (Dasyurus viverrinus) on pussipetojen (Dasyuridae) heimoon kuuluva pussieläinlaji. Laji sai vuonna 1777 nimekseen alkuasukkaiden antaman tieteellisen nimen ”Dasyurus guoll”. Tämä nimi ei kuitenkaan ollut nimisääntöjen mukainen, ja...
Uudenseelanninmerileijona (Phocarctos hookeri) on korvahyljelaji, jonka päälisääntymisalue on Uuden-Seelannin subantarktisilla saarilla, erityisesti Aucklandinsaarilla, mutta jota tavataan jonkin verran myös Uuden-Seelannin Eteläsaaren ja...
Yökaija (Pezoporus occidentalis, synonyymi Geopsittacus occidentalis) on äärimmäisen uhanalainen Australian keski- ja länsiosien sisämaassa elävä lymykaijojen sukuun kuuluva kaijalaji.
Kärsänokkasiili (Zaglossus bruijni) on Uudessa-Guineassa elävä nokkaeläin, joka lisääntyy munimalla 1–3 munaa. Se on äärimmäisen uhanalainen, koska sitä on metsästetty ruuaksi.
Leadbeaterinpussiliito-orava (Gymnobelideus leadbeateri) on harvinainen pussiliito-oravien heimoon kuuluva australialainen eläin, ja sukunsa Gymnobelideus ainoa laji. Sen uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu...
Tasmanianruohokaija (Neophema chrysogaster) on äärimmäisen uhanalainen Australiassa elävä papukaijalintu.Tasmanianruohokaija kasvaa 22–25 senttimetriä pitkäksi. Se on ruumiinväriltään pääasiassa vihreä, mutta varsinkin sen pyrstö on pääasiassa...
Tasmaniankaija (Lathamus discolor) on kaakkoisaustralialainen äärimmäisen uhanalainen kaija. Se on sukunsa ainoa laji. Tieteellisen sukunimensä se on saanut lintutieteilijä John Lathamin kunniaksi.
Harmaapääalbatrossi (Thalassarche chrysostoma) on pienehkö etelänalbatrosseihin kuuluva albatrossi. Lajin nimesi Johann Reinhold Forster 1785.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Harjashäntäkaniinikenguru eli tupsukaniinikenguru (Bettongia penicillata) on äärimmäisen uhanalainen rottakengurulaji. Se oli levinnyt laajalle eurooppalaisten kolonisaatioiden aikaan, mutta on nykyään rajoittunut Länsi-Australian...
Lyhytnokkakakadu (Zanda latirostris) on australialainen papukaijalaji.
Kirjomesikko (Anthochaera phrygia) on mesikoiden heimoon kuuluva uhanalainen varpuslintu.
Varanus mertensi on pieni varaanilaji, joka elää pohjoisessa Australiassa. Se on laajalle levinnyt ja se elää jokivarsien ympäristöissä. Laji on nimetty saksalaisen Robert Mertensin mukaan. V. mertensi-yksilöt kasvavat yleensä noin metrin...
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Valkopilkkahai, aikaisemmalta nimeltään valkotäplähai (Carcharhinus longimanus) on suurikokoinen ulappavesien hailaji, joka elää kaikissa maailman lämpimissä merissä.Valkopilkkahain ruumis on roteva ja sillä on luonteenomaisen pitkät rintaevät ja...
Pitkänokkakakadu (Zanda baudinii) on australialainen kakadulaji. Laji on nimetty ranskalaisen tutkimusmatkailija Nicolas Baudinin kunniaksi.
Ohotankuovi (Numenius madagascariensis) on itäaasialainen kahlaajalintu. Sen esiintymisalue käsittää itäisen Siperian Kamtšatkaan asti, Mongolian koillisosan ja Kiinan Mantšurian ja Ussurinmaassa. Se talvehtii laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa ja...
Nokialbatrossi (Phoebetria fusca) on keskikokoinen eteläisen pallonpuoliskon albatrossi. Lajin nimesi Carl Theodor Hilsenberg 1822. Suvun nimenä esiintyy myös Phoebastria.
Vuorisirri (Calidris tenuirostris) on keskikokoinen kahlaaja. Lajin kuvaili ja nimesi Thomas Horsfield 1821.
Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.
Murisijalehtisammakko (Litoria raniformis) on Australiassa esiintyvä lehtisammakkolaji.
Ruskoluhtakana (Hypotaenidia sylvestris) on Australiaan kuuluvan Lord Howen kotoperäinen rantakana. Sen populaation koko on noin 200 yksilöä. Philip Lutley Sclater kuvaili lajin holotyypin Lord Howelta vuonna 1869.
