Pohjankarvakuonovompatti (Lasiorhinus krefftii) on äärimmäisen uhanalainen vompattien heimoon kuuluva pussieläin. Niitä on jäljellä alle sata yksilöä Epping Forest National Park -luonnonpuistossa Australian Queenslandissa ja Eläinsaaressa, ja laji on maailman harvinaisimpien maanisäkkäisen joukossa. Karjanhoitoa pidetään suurimpana syynä vompattien vähenemiseen. Jäljellä olevan populaation uhkana ovat pedot, kuten dingo, sekä taudit kuten toksoplasmoosi, jotka voivat helposti tuhota näin pienen kannan. Hitautensa vuoksi vompatteja jää usein myös autojen alle.
Yö
YöllinenKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Ma
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetKa
Kaivavat eläimetVi
ViviparousLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenN
alkaaPohjankarvakuonovompatti on vankkarakenteinen, noin metrin mittainen eläin, joka voi painaa 40 kiloa. Pää on iso, silmät pienet ja korvat teräväkärkiset. Ruskea karva on silkkisen pehmeää. Kuonosta lähtee sivuille muhkeat viikset, jotka ovat antaneet lajille sen nimen.
Pohjankarvakuonovompatti elää Australian Queenslandissa Epping Forest National Park -luonnonpuistossa ja Eläinsaaressa. Sen luontainen elinalue on enää muutamia neliökilometrejä.
Pohjankarvakuonovompateilla on huono näkö, mutta hyvä kuulo ja hajuaisti, sillä ne ovat pääosin yöeläimiä.
Pohjankarvakuonovompatit kaivavat maahan tunneleita, joissa ne pysyttelevät viileässä päivän kuumimman ajan ja nousevat yöllä laiduntamaan. Niiden arvellaan elävän noin 20-vuotiaiksi.
Pohjankarvakuonovompattinaaras saa keskimäärin kaksi poikasta kolmessa vuodessa.