Yökaija (Pezoporus occidentalis, synonyymi Geopsittacus occidentalis) on äärimmäisen uhanalainen Australian keski- ja länsiosien sisämaassa elävä lymykaijojen sukuun kuuluva kaijalaji.
Kooltaan yökaija on noin 22–25 cm. Lajin päälaki, selkä, siivet ja pyrstö ovat vihreät tihein mustin kuvioin. Kasvojen ja kurkun vihreä väri on kirkkaampi kuin selän. Vatsa on väritykseltään keltainen ja ylävatsassa on mustia höyhenten kärkiä. Lymykaija (Pezoporus wallicus) eroaa yökaijasta pidemmän pyrstön perusteella.
Varmentamattomia havaintoja yökaijasta on tehty ympäri Australiaa, mutta varmennettuja havaintoja on tehty vain kahdelta paikalta Länsi-Australian ja Queenslandin osavaltioiden alueella.
Yökaijan elinympäristöä ovat pensaikkoiset ruohostomaat. Laji ilmeisesti elää kuivimpina kausina pensaikkoisemmilla alueilla ja siirtyy ruohostomaille kosteimpina kausina, jolloin siellä on myös enemmän siemeniä. Yökaija on nimensä mukaisesti pääosin yöaktiivinen eläin. Lintu juo ainoastaan kuivina kausina. Muulloin se saa tarvitsemansa nesteen ravinnostaan.
Yökaijakannan kooksi arvioidaan 50–249 täysikasvuista yksilöä, mutta se saattaa olla suurempikin. Lajiin kohdistuvia uhkia ei tunneta tarkasti, mutta sellaisiksi on ehdotettu esimerkiksi villintyneitä kissoja ja kettuja, kasvinsyöjien ylilaidunnuksen aiheuttamaa eroosiota ja ympäristön tuhoutumista juomapaikkojen läheisyydessä, kilpailua ravinnosta, erilaisia tauteja sekä lintujen ja niiden munien laitonta keräilyä.
Lajin lisääntymisestä tiedetään hyvin vähän, mutta pesintä alkaa ilmeisesti sadekauden tai rankkasateiden jälkeen. Yökaijan pesä on maassa tai lähellä maanpintaa ruohomättään tai pensaan keskellä. Pesään johtaa ruohoilla katettu tunneli. Naaras munii tavallisesti kahdesta neljään munaa.
