Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Magotti eli berberiapina (Macaca sylvanus) on Pohjois-Afrikassa Marokossa ja Algeriassa, sekä Euroopan puolella Gibraltarilla tavattava makakien sukuun kuuluva kädellinen. Magotti on ainut Aasian ulkopuolella tavattava makaki ja Saharan...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Se on yksi alkeellisista munkkihylkeistä.
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Töyhtöiibis eli erakkoiibis (Geronticus eremita) on erittäin uhanalainen iibislintu. Niitä arvellaan elävän luonnossa noin 680 ja eläintarhoissa noin 2 000 yksilöä.
Punakaulagaselli (Nanger dama, aiemmin Gazella dama) on Saharassa elävä erittäin harvinainen gasellilaji. Sen määrä on romahtanut jopa 80 prosentilla kymmenen vuoden sisällä. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi...
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817.
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Valkopilkkahai, aikaisemmalta nimeltään valkotäplähai (Carcharhinus longimanus) on suurikokoinen ulappavesien hailaji, joka elää kaikissa maailman lämpimissä merissä.Valkopilkkahain ruumis on roteva ja sillä on luonteenomaisen pitkät rintaevät ja...
Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Isovasarahai (Sphyrna mokarran) on suurikokoinen hai, joka kasvaa jopa kuusimetriseksi. Isovasarahaita esiintyy rannikkoalueilla trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Sitä esiintyy rannikoilla ja niiden tuntumassa jopa 300 metrin syvyyteen asti....
Baleaarienliitäjä (Puffinus mauretanicus) on Baleaareilla pesivä äärimmäisen uhanalainen ulappalintu.Kooltaan baleaarienliitäjä on noin 33 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on noin 85–90 cm. Väriltään lintu on yläpuolelta tummanruskea ja alapuolelta...
Kampavasarahai (Sphyrna lewini) on vasarahaiden heimoon kuuluva rustokalalaji. Sitä esiintyy kaikilla lauhkeilla ja trooppisilla merialueilla.
Ruskohai (Carcharhinus plumbeus) on tiikerihaihin eli ihmishaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji. Giovanni Domenico Nardo kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1827.
Särmäpurjehai (Oxynotus centrina) on hailaji. Särmäpurjehailla on epätavallisen korkeat, purjeita muistuttavat selkäevät, joiden kärjet ovat piikkiset. Lisäksi sillä on litteä, kolmionmuotoinen kuono ja uurteiset huulet sekä yläleuassa...
Harmaakoirahai tai harmaahai (Galeorhinus galeus) on koirahaiden (Triakidae) heimoon kuuluva haikala, joka kasvaa jopa kaksimetriseksi. Sitä tavataan 50–100 metrin syvyydessä mantereiden länsirannikoilla sekä Välimeressä. Se on melko yleinen Tanskan...
Makohai (Isurus paucus) on melko suurikokoinen hailaji. Se voi kasvaa yli 2,5 metriä pitkäksi ja yli 70 kg painoiseksi. Suurin tunnettu makohai oli yli 4 metriä pitkä. Makohaiurokset ovat pienempiä kuin naaraat. Makohain ei ole tiedetty hyökänneen...
Harmaasaharausku (Pristis pristis) on uhanalainen kalalaji. Se voi kasvaa viisi metriä pitkäksi ja painaa tonnin. Kalan iho on karheiden nyppylöiden peitossa ja muistuttaa hiekkapaperia. Nimensä se on saanut muiden saharauskujen tapaan sahamaisesta...
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Saharausku (Pristis pectinata) on noin viisimetrinen saharauskujen heimoon kuuluva kala, joka tunnetaan pitkästä, terävien hampaiden reunustamasta kuonostaan, jota sen uskotaan käyttävän pienten saaliskalojen haavoittamiseen ja tappamiseen....
Juovakotkarausku (Aetomylaeus bovinus) on kotkarauskuihin kuuluva rustokalalaji. Juovakotkarauskun levymäinen vartalo voi kasvaa 222 cm leveäksi. Se on vaaleanruskea, selkäpuolella on useita kalpeanharmaita juovia.Juovakotkarauskua tavataan...
Silokoirahai (Mustelus mustelus) on Koillis-Atlantin ja Välimeren vesien kalalaji, joka kuuluu koirahaiden heimoon.
Kitararausku (Rhinobatos rhinobatos) on kitararauskujen heimoon kuuluva kala. Kitararausku kasvaa tyypillisesti 80 cm pitkäksi. Yläpinta on hiekanruskea, alapinta valkea.Sitä tavataan Atlantin itäosassa ja Välimerellä.Kitararausku luokitellaan...
Piikkiperhosrausku (Gymnura altavela) on perhosrauskujen heimoon kuuluva rustokalalaji. Lajin kuvasi Carl von Linné vuonna 1758.
Kotkarausku (Myliobatis aquila) on kotkarauskujen heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen rustokalalaji. Sitä tavataan Atlantin itäosassa ja Välimeressä.Kotkarausku kasvaa yleensä 120-senttiseksi, mutta lajin yksilön suurin havaittu pituus on ollut...
Lestikala (Coryphaenoides rupestris) on lestikalojen (Macrouridae) heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen merivesissä elävä kalalaji.
Aaltorausku (Raja undulata) on lauhkeissa ja subtrooppisissa vesissä elävä pohjakala.Sitä tavataan itäisellä Atlantilla Irlannin ja Senegalin välisillä rannikoilla, Kanariansaarilla sekä Välimeren alueella. Aaltorauskut elävät hiekkapohjilla...
