Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Amerikanharmaahaikara (Ardea herodias) on amerikkalainen haikaralaji, joka muistuttaa paljon harmaahaikaraa.
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Amerikantylli (Charadrius vociferus) on amerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné vuonna 1758.
Meritursas (Octopus vulgaris) on maailman merissä laajalle levinnyt suurikokoinen ja kaupallisesti merkittävä mustekalalaji.
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta lintu on saanut suomenkielisen nimensäkin.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu. Merikotka on siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Merikotka on Ahvenanmaan maakuntalintu.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka. Se on pelaginen merilintu, joka elää pääasiassa kalalla. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä ja pesivät halkeamissa ja koloissa. Lintujen lukumäärä väheni...
Flamingo (Phoenicopterus roseus) on Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Euroopassa elävä flamingolaji.
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Amerikanjääkuikka (Gavia immer) on suurikokoinen pohjoisten alueiden vesilintu. Se on suomalaisia serkkujaan kuikkaa ja kaakkuria kookkaampi, isonokkaisempi ja paksukaulaisempi. Sen lähin sukulainen on jääkuikka.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Lumihanhi (Anser caerulescens) on pohjoisamerikkalainen hanhilaji.
Grönlanninhylje (Pagophilus groenlandicus, aiemmin Phoca groenlandica) on hyljelaji, joka elää Pohjois-Atlantilla ja Jäämerellä. Se on sukunsa Pagophilus ainoa laji. Grönlanninhylkeen kanta jakautuu kolmeen populaatioon, jotka eivät kuitenkaan ole...
Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua.
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) kuuluu laajimmalle levinneisiin haikaroihin. Nimensä mukaisesti tämä kosteikkolintu on aktiivisimmillaan öisin. Yöhaikara sopeutuu monenlaisiin oloihin ja etsii syötävää yhtä lailla syrjäisillä puustoisilla soilla...
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji. Se muuttaa Pohjoisen jäämeren pesimäalueiltaan talveksi Pohjanmeren alueelle. Valkoposkihanhi on kasvinsyöjä ja käyttää samaa pesimäpaikkaa vuosi...
Harjakoskelo (Lophodytes cucullatus) on sorsien heimon harjakoskeloiden (Lophodytes) suvun ainoa laji. Harjakoskelo on luettu myös koskeloiden (Mergus) sukuun, joille se on läheistä sukua.Harjakoskelo on noin 40–49-senttinen. Sitä tavataan...
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.
Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on yksi kuudesta pyöriäislajista ja yksi pienimmistä hammasvalaista. Sen elinpiiriä ovat pohjoiset merialueet, joissa se suosii matalia merialueita joiden keskilämpötila on noin 15 astetta. Pyöriäinen on ainoa...
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin.
Pikkuruokki (Alle alle) eli vanhalta nimeltään jääkyyhky on ruokkien heimoon kuuluva pohjoisten merialueiden lintu. Se on Alle-suvun ainoa laji. Suomessa pikkuruokkeja havaitaan vuosittan yksittäisiä lintuja.
Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Se on yksi alkeellisista munkkihylkeistä.
Suula (Morus bassanus) on suurin Pohjois-Atlantilla pesivä merilintu.
Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa.
Haahka (Somateria mollissima) on meren saaristoissa elävä sorsalintu. Koiraspuolisesta haahkasta käytetään myös nimitystä kalkas.
Silkkiuikku (Podiceps cristatus) on uikkujen heimoon kuuluva töyhtöpäinen vesilintu.
Nokisorsa (Anas rubripes) on pohjoisamerikkalainen sorsalaji.
