Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Se on yksi alkeellisista munkkihylkeistä.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
KalansyöjätPu
PuolivesieläimetLu
LuonnonvarainenVi
ViviparousRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ja
Jahtaava petoeläinPo
PolygynyYl
Yleensä yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenM
alkaaMunkkihylje on 2,5–3-metrinen ja jopa 300 kilon painoinen. Naaraat ovat koiraita suurempia. Väri vaihtelee alueittain hieman. Selkä on yleensä tummanharmaa tai ruskehtava. Toisinaan rinnasta alavatsalle ulottuu suuri valkeankellertävä alue. Poikanen on musta. Aikuisen karva on korkeintaan 5 senttiä pitkä. Takaevät ovat myös karvaiset.
Munkkihylje elää vain laikuttaisesti Välimerellä, Mustallamerellä ja Afrikan luoteisrannikolla. Sitä tavataan myös Kap Verdessä, Madeiralla, Kanariansaarilla ja Azoreilla. Munkkihylje on hävinnyt Israelin, Ranskan, Egyptin, Libanonin, Italian, Espanjan, Portugalin ja Sardinian rannikoilta. Laji suosii rauhallisia rannikkovesiä.
Munkkihylje liikkuu vaihtelevan kokoisissa ryhmissä. Se oleskelee mieluiten alueilla, joissa on kallioluolia. Se myös viihtyy rauhallisilla rannoilla. Munkkihylje saalistaa yleensä pimeällä, jolloin se etsii nukkuvia eläimiä. Ruokalistalle kuuluu pääjalkaisia ja kaloja. Munkkihylje lisääntyy kesällä. Ne parittelevat vedessä, mutta poikasen ne synnyttävät johonkin suojaisaan paikkaan kuten kallioluolaan. Poikanen pystyy uimaan parin viikon ikäisenä ja emo vieroittaa poikasen 6–8-viikkoisena. Tämän jälkeen poikanen pysyy emon seurassa pari vuotta, mikä on hylkeelle paljon. Sukukypsyyden poikanen saavuttaa 3–4-vuotiaana. Hylje voi elää 30-vuotiaaksi.
Munkkihylje on erittäin uhanalainen, ja sen kanta on enää 400–500 yksilöä. Suurin syy vähenemiseen on liiallinen häirintä rakentamisen ja muun ihmistoiminnan takia. Kalastajat pitävät hyljettä uhkana elinkeinolleen, koska se repii verkkoja ja syö niistä kaloja. Usein munkkihylkeet myös hukkuvat verkkoihin. Hylkeen tilannetta ovat pahentaneet turismi, saastuminen ja kalakantojen heikentyminen. Turismin lisääntyminen estää usein naaraiden lekottelun rannalla, eikä niiden elimistössä siksi muodostu riittävästi sikiölle välttämätöntä D-vitamiinialähde?. Munkkihylkeitä on pyritty suojelemaan rauhoittamalla rantoja ja perustamalla suojelualueita. Kreikan saaristoon on perustettu niitä varten suojelualue, jolla ne voivat rauhassa lisääntyä. Lajin tulevaisuus on hyvin epävarma.
