Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja Euroopan yleisin myrkkykäärme.
Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji. Se on kyyn ja kangaskäärmeen ohella yksi kolmesta Suomessa esiintyvästä käärmelajista. Rantakäärme on Suomen suurin käärmelaji...
Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton liskolaji, josta on käytetty myös kansanomaisia nimiä vaskikäärme ja kuparikäärme. Suomenkielisen nimensä se on saanut vaskenhohtoisesta väristään. Vaskitsa on Suomessa rauhoitettu ja uhanalaisluokitukseltaan...
Levyvarvasgekko eli kotigekko (Hemidactylus turcicus) on gekkojen heimoon kuuluva kiipeilevä liskolaji. Se on kotoisin Välimeren rannikolta ja Lähi-idästä. Levyvarvasgekko on levinnyt vieraslajina Yhdysvaltoihin 1950-luvulla. Se kasvaa 10–13 senttiä...
Kreikankilpikonna (Testudo hermanni) on yksi kolmesta Välimeren Euroopan puoleisilla rannoilla elävistä kilpikonnalajista. Sitä ei pidä sekoittaa espanjankilpikonnaan (Testudo graeca), jonka englanninkielinen nimi on Greek tortoise. Myös nimitystä...
Hietakyy (Vipera ammodytes) on myrkyllisimpiä Euroopassa eläviä käärmelajeja. Se on aktiivinen ympäri vuorokauden ja saalistaa nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita. Laji synnyttää 5–15 poikasta kerrallaan.
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji. Sisiliskot ovat Suomessa rauhoitettuja, ja siksi niitä ei saa ottaa lemmikiksi esimerkiksi terraarioon. Sisiliskot voivat elää jopa...
Pensaskäärme eli asklepioksenkäärme (Zamenis longissimus) on Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Lähi-idässä elävä tarhakäärmelaji.
Seltopusikki (Pseudopus apodus) on eurooppalainen jalaton vaskitsalaji. Se voi kasvaa 140 cm pitkäksi, josta häntää on hieman yli puolet. Se on väriltään kellan- tai tummanruskea; tukevarakenteinen pää on vaaleampi. Seltopusikin suomut ovat suuria...
Hietasisilisko (Lacerta agilis) on suurimpaan osaan Eurooppaa levinnyt sisiliskolaji. Pohjoisrajana on Etelä- ja Luoteis-Englanti ja Skandinavian eteläosat. Laji puuttuu Iberian niemimaalta. Idässä sitä tavataan Mongoliaan saakka ulottuvalla...
Muurisisilisko (Podarcis muralis) on Euroopasta kotoisin oleva sisiliskolaji joka on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.Se on väriltään ruskeankirjava, usein kyljissä on tummempi raita korva-aukoista häntään asti.Muurisisiliskoja pidetään toisinaan...
Kangaskäärme (Coronella austriaca), tunnettu myös nimellä kanervakäärme, on tarhakäärmelaji, jota on tavattu Suomessa vain Ahvenanmaalla. Laji on todennäköisesti saapunut Ahvenanmaalle ihmisen mukana, sillä se ei mielellään ui, eikä sitä esiinny...
Euroopansuokilpikonna eli suokilpikonna (Emys orbicularis) on suokilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnalaji.Euroopansuokilpikonnalle kertyy pituutta 20–35 cm. Sen kilpi on pehmeä ja ovaalin muotoinen ja väriltään musta tai tummanruskea keltaisin...
Vihersisilisko (Lacerta viridis) on isokokoinen vihreä lisko, joka elää Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Vuoteen 1991 asti sitä pidettiin samana lajina kuin lännemmässä elävää lännenvihersisiliskoa (Lacerta bilineata). Niiden eroavaisuudet ovat...
Kenttäkyy eli ketokyy (Vipera ursinii) on eurooppalainen kyykäärmeiden heimoon kuuluva myrkkykäärme. Sitä pidettiin pitkään kyyn (Vipera berus) alalajina, mutta on myöhemmin todettu omaksi lajikseen. Kenttäkyytä tavataan Kaakkois-Ranskassa,...
Kissakäärme (Telescopus fallax) on käärmelaji, jota tavataan Kyproksella, Lähi-idässä, Balkanin maissa, Turkissa ja Aigeianmeren saarilla. Se voi kasvaa 70–80 cm pitkäksi.Se on myrkyllinen, mutta ei yleensä vaaraksi ihmisille.
