Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja Euroopan yleisin myrkkykäärme.
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji. Se on kyyn ja kangaskäärmeen ohella yksi kolmesta Suomessa esiintyvästä käärmelajista. Rantakäärme on Suomen suurin käärmelaji...
Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton liskolaji, josta on käytetty myös kansanomaisia nimiä vaskikäärme ja kuparikäärme. Suomenkielisen nimensä se on saanut vaskenhohtoisesta väristään. Vaskitsa on Suomessa rauhoitettu ja uhanalaisluokitukseltaan...
Levyvarvasgekko eli kotigekko (Hemidactylus turcicus) on gekkojen heimoon kuuluva kiipeilevä liskolaji. Se on kotoisin Välimeren rannikolta ja Lähi-idästä. Levyvarvasgekko on levinnyt vieraslajina Yhdysvaltoihin 1950-luvulla. Se kasvaa 10–13 senttiä...
Kreikankilpikonna (Testudo hermanni) on yksi kolmesta Välimeren Euroopan puoleisilla rannoilla elävistä kilpikonnalajista. Sitä ei pidä sekoittaa espanjankilpikonnaan (Testudo graeca), jonka englanninkielinen nimi on Greek tortoise. Myös nimitystä...
Hietakyy (Vipera ammodytes) on myrkyllisimpiä Euroopassa eläviä käärmelajeja. Se on aktiivinen ympäri vuorokauden ja saalistaa nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita. Laji synnyttää 5–15 poikasta kerrallaan.
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji. Sisiliskot ovat Suomessa rauhoitettuja, ja siksi niitä ei saa ottaa lemmikiksi esimerkiksi terraarioon. Sisiliskot voivat elää jopa...
Aspiskyy (Vipera aspis) on Keski-Euroopassa elävä käärmelaji. Se on kyytä myrkyllisempi ja on aiheuttanut kuolemia. Lajilla on erilaisia värimuotoja, kuten punertava.
Pensaskäärme eli asklepioksenkäärme (Zamenis longissimus) on Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Lähi-idässä elävä tarhakäärmelaji.
Hietasisilisko (Lacerta agilis) on suurimpaan osaan Eurooppaa levinnyt sisiliskolaji. Pohjoisrajana on Etelä- ja Luoteis-Englanti ja Skandinavian eteläosat. Laji puuttuu Iberian niemimaalta. Idässä sitä tavataan Mongoliaan saakka ulottuvalla...
Muurisisilisko (Podarcis muralis) on Euroopasta kotoisin oleva sisiliskolaji joka on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.Se on väriltään ruskeankirjava, usein kyljissä on tummempi raita korva-aukoista häntään asti.Muurisisiliskoja pidetään toisinaan...
Kangaskäärme (Coronella austriaca), tunnettu myös nimellä kanervakäärme, on tarhakäärmelaji, jota on tavattu Suomessa vain Ahvenanmaalla. Laji on todennäköisesti saapunut Ahvenanmaalle ihmisen mukana, sillä se ei mielellään ui, eikä sitä esiinny...
Euroopansuokilpikonna eli suokilpikonna (Emys orbicularis) on suokilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnalaji.Euroopansuokilpikonnalle kertyy pituutta 20–35 cm. Sen kilpi on pehmeä ja ovaalin muotoinen ja väriltään musta tai tummanruskea keltaisin...
Muurigekko (Tarentola mauritanica) on gekkojen heimoon kuuluva laji. Se on sukua aavikkogekolle (Tarentola deserti). Muurigekko liikkuu öisin.
Vihersisilisko (Lacerta viridis) on isokokoinen vihreä lisko, joka elää Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Vuoteen 1991 asti sitä pidettiin samana lajina kuin lännemmässä elävää lännenvihersisiliskoa (Lacerta bilineata). Niiden eroavaisuudet ovat...
Kenttäkyy eli ketokyy (Vipera ursinii) on eurooppalainen kyykäärmeiden heimoon kuuluva myrkkykäärme. Sitä pidettiin pitkään kyyn (Vipera berus) alalajina, mutta on myöhemmin todettu omaksi lajikseen. Kenttäkyytä tavataan Kaakkois-Ranskassa,...
Kissakäärme (Telescopus fallax) on käärmelaji, jota tavataan Kyproksella, Lähi-idässä, Balkanin maissa, Turkissa ja Aigeianmeren saarilla. Se voi kasvaa 70–80 cm pitkäksi.Se on myrkyllinen, mutta ei yleensä vaaraksi ihmisille.
Silmäskinkki (Chalcides ocellatus) on 25–30 senttimetrin mittainen skinkkien heimoon kuuluva liskolaji, jota esiintyy Kreikassa, Italian eteläosissa, Maltalla, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Sitä on vaikeaa erottaa muista Chalcides-suvun...
Vaskiskinkki (Chalcides chalcides) on skinkkien heimoon kuuluva liskolaji. Sitä tavataan Italiasta ja Pohjois-Afrikasta. Lajille on ehdotettu uutta suomenkielistä nimeä idänkolmivarvasskinkki.Vaskiskinkin ruumis on pitkänomainen ja käärmemäinen,...
Lehtivarvasgekko (Euleptes europaea) on heimoon Sphaerodactylidae kuuluva liskolaji. Se on sukunsa Euleptes ainoa laji. Lehtivarvasgekko on yöeläin ja elää useilla Välimeren saarilla Ranskassa, Italiassa ja Tunisiassa.
