Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Gepardi (Acinonyx jubatus) on sirorakenteinen kissaeläin ja maailman nopein maanisäkäs, joka juoksee yli 90 km/t. Gepardi elää Afrikassa uhanalaisena ja Aasiassa erittäin uhanalaisena. Suvun nimi Acinonyx juontuu kreikan kielestä ja viittaa kynsien...
Leopardi eli pantteri (Panthera pardus) on suurikokoinen, Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa elävä kissaeläin. Leopardi on hyvin laajalle levinnyt ja on elinympäristönsä ja ravintonsa suhteen erittäin mukautuva.
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Savanninorsu eli pensasnorsu (Loxodonta africana) on suurin nykyisin elävä maaeläin.Savanninorsu on yksi kolmesta afrikannorsulajista. Muita lajeja ovat metsänorsu (Loxodonta cyclotis) ja sukupuuttoon kuollut Loxodonta adaurora. Metsänorsua ja...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Kannuskilpikonna, nykyiseltä kutsumanimeltään sahelinsuurkilpikonnalähde? (Centrochelys sulcata) on maakilpikonnalaji, joka elää Afrikassa Saharassa. Se on kolmanneksi suurin maakilpikonnalaji ja kannuskilpikonnat ovat yleensä 60-80 cm pitkiä ja...
Sihteeri (Sagittarius serpentarius) on Afrikan savanneilla elävä pitkäjalkainen petolintu. Se on nykyluokittelun mukaan petolintujen lahkossa omassa heimossaan Sagittariidae. Aikaisemmin se on luokiteltu haukkojen (Accipitridae) heimoon...
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.
Afrikanvilliaasi (Equus asinus, synonyymi Equus africanus) on hevoseläinten heimoon kuuluva luonnonvarainen kavioeläin. Sitä pidetään kesyn aasin kantamuotona. Afrikanvilliaasi elää Pohjois-Afrikan kuivilla alueilla Eritreassa, Etiopiassa ja...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Gasellikotka (Polemaetus bellicosus) on Afrikan suurin kotka ja Polemaetus-suvun ainoa edustaja.
Suomukorppikotka (Gyps rueppelli) on suuri korppikotkiin kuuluva päiväpetolintu. Suomukorppikotkalla on lintumaailman korkeusennätys: 29. marraskuuta 1973 Abidjanin yllä Norsunluurannikolla lentokoneeseen 11 300 metrin korkeudessa törmännyt lintu...
Keisarikotka (Aquila heliaca) on vähän tavallista maakotkaa pienempi ja heiveröisempi lintu, joka on harvinaistumassa koko Euroopassa ja Suomessa suurharvinaisuus.Aikaisemmin keisarikotkan alalajiksi luettu Espanjassa tavattava iberiankeisarikotka...
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Nubianvuohi (Capra nubiana) on vuohieläimiin kuuluva keskikokoinen sorkkaeläin, jota tavataan laikuttain osissa Afrikan koillisosia ja Lähi-idän länsiosia. Nubianvuohia tavataan etenkin autiomaiden kallioiden lähettyvillä, joita ne käyttävät...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Kirjokorppikotka (Trigonoceps occipitalis) on haukkojen heimon Aegypiinae-alaheimoon kuuluvan päiväpetolintujen kirjokorppikotkat-suvun (Trigonoceps) ainoa laji.Kirjokorppikotkan levinneisyysalue on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hyvin laaja....
Savannikorppikotka (Gyps africanus) on afrikkalainen haaskoja syövä petolintu, joka kuuluu korppikotkien sukuun. Koostaan huolimatta tämä iso lintu on melko arka verrattuna muihin petolintuihin, kuten andienkondoriin (Vultur...
Korvakorppikotka (Torgos tracheliotus) on suurikokoinen afrikkalainen korppikotka.
Savannikotka (Aquila rapax) on ruskea, savanniympäristön tunnusomaisin kotka. Niitä elää Afrikan savanneilla sekä Aasian puolella Intiassa asti. Monin paikoin Afrikkaa niiden yksilömäärä on kuitenkin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan...
Aavikkogaselli (Gazella dorcas) on Pohjois-Afrikassa Saharan ja Sahelin alueelta osiin Lähi-itää tavattava pienehkö gasellilaji. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan laji on vaarantunut.
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Töyhtöiibis eli erakkoiibis (Geronticus eremita) on erittäin uhanalainen iibislintu. Niitä arvellaan elävän luonnossa noin 680 ja eläintarhoissa noin 2 000 yksilöä.
Huppukorppikotka (Necrosyrtes monachus) on pienikokoinen afrikkalainen korppikotka.
Somalianvilliaasi (Equus asinus somalicus) on äärimmäisen uhanalainen, vain Somaliassa tavattava afrikanvilliaasin alalaji. Se kasvaa noin 140 senttimetriä korkeaksi.Somalianvilliaasia tavattiin ennen lukuisissa muissa maissa, mutta nykyään sitä...
Kruunukurki (Balearica pavonina) on afrikkalainen kurkilintu. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, joista nimialalaji pavonina elää Saharan eteläpuolella läntisessä Afrikassa Senegambiasta Tšadjärvelle. Alalaji ceciliae elää itäisessä Afrikassa...
Nubianvilliaasi (Equus asinus africanus) on afrikanvilliaasin alalaji, joka elää Nubian vuoristoisilla aavikkoaroilla Sudanin itäosissa. Se on säkäkorkeudeltaan n. 120 cm, ja se muistuttaa kesyaasia. Hartioiden tumma ristikuvio on erittäin selvä,...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Valkopilkkahai, aikaisemmalta nimeltään valkotäplähai (Carcharhinus longimanus) on suurikokoinen ulappavesien hailaji, joka elää kaikissa maailman lämpimissä merissä.Valkopilkkahain ruumis on roteva ja sillä on luonteenomaisen pitkät rintaevät ja...
Arabianmerimetso (Phalacrocorax nigrogularis) on lounaisaasialainen merimetso. Sen esiintymisalue on kaksijakoinen: pohjoinen suurempi osapopulaatio pesii Persianlahden saarilla, ja eteläinen pienempi osapopulaatio Jemenissä Adeninlahdella ja...
