Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka. Se on pelaginen merilintu, joka elää pääasiassa kalalla. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä ja pesivät halkeamissa ja koloissa. Lintujen lukumäärä väheni...
Vesikko eli tuhkuri (Mustela lutreola) on yksi eurooppalaisista näätäeläinlajeista. Se kuuluu kärppien sukuun.Minkki ja vesikko eivät ole lähisukulaislajeja huolimatta niiden samankaltaisesta ulkonäöstä ja elintavoista. Sen sijaan hilleri ja vesikko...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, jonka alkuperäinen levinneisyys kattaa laajoja alueita pohjoisesta pallonpuoliskosta. Raakku on sekä Suomessa että...
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Allihaahka (Polysticta stelleri) on Pohjoisen jäämeren haahkalaji, joka toisinaan talvehtii Suomessa tai pysähtyy tänne muuttomatkallaan. Muodoltaan allihaahka ei muistuta muita haahkoja. Allihaahkaa kutsuttiin aiemmin nimellä pulska-alli.
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa. Lajin kanta pienenee, ja sen maailmankannaksi arvioidaan 24 000–40 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioitiin...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Turska elää myös Itämeressä, mutta sen esiintyminen Suomen rannikolla on ajoittaista.
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Pohjansirkku (Schoeniclus rusticus) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
Vasarahai (Sphyrna zygaena) on suurikokoinen hailaji, jota tavataan maailman kaikilla lauhkeilla rannikkoalueilla. Vasarahaita kohtaan kohdistuu nykyään laajalti metsästyksen uhka, joka laskee sen kantaa.
Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.
Jokirapu eli rapu (Astacus astacus) on kymmenjalkaisiin kuuluva sisävesien äyriäinen. Se on Euroopan yleisin luonnonvarainen rapulaji, ja sen esiintymisaluetta ovat järvet ja virtaavat vedet pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa Ranskasta Venäjälle...
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Jättisukeltaja (Dytiscus latissimus) on vedessä elävä kovakuoriainen. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV, sillä se on unionin alueella hyvin harvinainen. Sitä tavataan Pohjois- ja Itä-Euroopassa ja Siperian länsiosissa....
Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) on vedessä elävä kovakuoriainen. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV, sillä se on Unionin alueella hyvin harvinainen. Sitä tavataan Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Se on...
